Saavutettavaa vai esteetöntä?
Mitä eroa on esteettömyydellä ja saavutettavuudella ja milloin niistä puhutaan?
Iiro Nummela, Näkövammaisten liiton palvelupäällikkö:
– Suomen kielessä käsitteet esteettömyys ja saavutettavuus ovat hieman eriytyneet, vaikka muissa kielissä käytetään yleensä samaa sanaa molemmissa merkityksissä. Molemmat käsitteet liittyvät läheisesti helppokäyttöisyyden vaatimukseen.
Esteettömyys takaa nimenomaan turvallisen liikkumisen ja laitteiden käytön itsenäisesti henkilön näkökyvystä tai fyysisistä rajoituksista riippumatta. Näkövammaisen liikkumista ja toimimista helpottavat esimerkiksi ohjauslistat tai laatoitukset, kylttien oikeanlainen sijoittelu ja väritys, hissien painikkeiden merkitseminen ja äänimajakoiden käyttö.
Saavutettavuus liittyy puolestaan tiedonsaantiin ja -hallintaan kuten ohjelmistojen, verkkosivujen ja julkaisujen käyttöön. Myös saavutettavuus tarkoittaa itsenäistä suoriutumista ja tekee arjesta sujuvampaa.
Kun saavutettavuus on vakiintunut osaksi palveluntarjoajan toimintatapaa ja palvelumuotoilua, jokaisen sähköisen palvelun saavutettavuutta ei tarvitse perustella erikseen. Apple on toiminut tässä hyvänä esimerkkinä. Ohjelmistonkehittäjän näkökulmasta saavutettavuus voidaan ratkaista hyvällä suunnittelulla ilman lisäkustannuksia, kunhan se huomioidaan alusta saakka niin palvelun teknisessä toteutuksessa kuin sisällöntuotannossa.
Saavutettavuutta ja esteettömyyttä arvioitaessa on tärkeä hyödyntää sekä asiantuntemusta että käyttäjien kokemuksia ja palautetta. Kumpikaan ei korvaa toista.
Lisää tietoa saavutettavuudesta ja esteettömyydestä löytyy Näkövammaisten liiton verkkosivuilta osoitteesta www.nkl.fi/fi/etusivu/saavutettavuus-esteettomyys.
Esteettömyydessä tärkeää
Rakennettu ympäristö kuten opasteet, kyltit, kynnykset, portaat, hissit ja hissinpainikkeet, luiskat, katukiveykset, liikennevalot ja ovet sekä joukkoliikennevälineet, laitteiden ja työkalujen muotoilu, automaatit sekä tuotepakkausten merkinnät.
Saavutettavuudessa tärkeää
Tiedon saatavuus ja käyttö kuten verkkosivut, verkkopankit, sähköposti, some-sivustot, verkkolomakkeet, tietokoneohjelmat, kirjastot, puhelinpalvelut, aikataulut ja reittioppaat, kirjat ja lehdet sekä kuvailutulkkaus.
Päivitetty 14.11.2018: Lisätty esteettömyyden listaan ”automaatit”.