Etiopiassa yhä useampi näkövammainen lapsi kouluun
Näkövammaisten liitto on tehnyt yhteistyötä etiopialaisen vammaisjärjestön HPDO:n kanssa kymmenen vuoden ajan.
Työssä keskitytään näkövammaisten lasten ja nuorten oppimisedellytyksien parantamiseen ja erityisopettajien opetusmenetelmien kehittämiseen.
Liiton ja HPDO:n (Help for Persons with Disablities) työn tuloksena sadat näkövammaiset lapset ja nuoret ovat päässeet kouluun ja opiskelemaan, mutta kysymyksessä on edelleen vain jäävuoren huippu. Vammainen lapsi koulussa on harvinaisuus ja erityisesti syrjäseuduilla vammaiselle lapselle kouluun pääseminen on enemmän kuin lottovoitto.
Kun kehitysyhteistyöhanke alkoi vuonna 2014, Etiopiassa ei löytynyt kattavasti tietoa näkövammaisten opiskelijoiden määrästä tai tilanteesta. Selvää kuitenkin oli, että valtava joukko näkövammaisia lapsia ei käynyt koulua.
Vuonna 2024 Etiopian väkiluku on arviolta noin 129,7 miljoonaa ihmistä. Näkövammaisia maassa arvioidaan olevan noin neljä miljoonaa ja määrä lisääntyy kaiken aikaa, sillä maan väestö on yksi maailman nopeimmin kasvavista.
Monet näkövammaisuuden taustalla olevat syyt voitaisiin hoitaa, jos hoitoa olisi tarjolla. Maassa on kuitenkin vain parikymmentä silmälääkäriä, joten tehtävä on näkövammaisten määrään nähden mahdoton. Pelkästään taittovirheiden korjaaminen sopivilla silmälaseilla on haaste, kun kaikesta on pulaa.
Osaamista opettajille
Liiton ja HPDO:n hanketta toteutetaan Amharan osavaltiossa Semen Shoan hallintoalueella, jossa näkövammaisia koululaisia ja opiskelijoita oli jo hankkeen alkaessa tavoitettu, vaikkakin vähän. Tilanne nyt kymmenen vuoden jälkeen näyttää valoisammalta.
– Yhteistyöhankkeen avulla sadat näkövammaiset lapset ja nuoret ovat päässet kouluun ja suorittamaan jatko-opintoja. Sadoille heikkonäköisille lapsille ja nuorille on tarjottu näönhoitoa ja hankittu silmälasit, mikä sekin auttaa jo paljon. Näkövammaisten korkeakouluopiskelijoiden ja työllistyneiden määrä on kasvanut merkittävästi.
Opettajia on koulutettu havainnoimaan näköongelmat luokkatilanteissa ja välittämään niistä tiedon HPDO:lle, joka on järjestänyt hoitoa. Opettajat ovat myös saaneet koulutusta siitä, kuinka he voivat ottaa huomioon näkövammaisten opiskelijoiden tarpeet oppimisympäristössä. HPDO on saanut käyttöönsä tietotekniikkaa näkövammaisille opiskelijoille.
HPDO:n työntekijät kokevat, että järjestön toimintakyky ja interventio-ohjelma, jolla näkövammaisia lapsia ja nuoria tavoitetaan, ovat vahvistuneet hankkeen myötä. Paikallisten näkövammaisyhdistysten johtajat ovat nousseet näkyvämmiksi vammaisten oikeuksien puolestapuhujiksi. Koska näkövammaisuudesta ja sitä seuraavista erityistarpeista on Etiopiassa niukasti tietoa, näkövammaisten ihmisten näkyminen ja vaikuttaminen omiin asioihin on iso edistysaskel.
Koska hanke on tuottanut tulosta, HPDO on saanut houkuteltua myös uusia projektikumppaneita ja rahoittajia.
Näkövammaiset lapset ja nuoret kohtaavat Etiopiassa kuitenkin yhä edelleen suuria haasteita. Yksi niistä on ihmisten negatiivinen asenne. Näkövammaisen lapsen perhe ja lähiyhteisö eivät näe vammaisen lapsen kykyjä ja usko hänen mahdollisuuksiinsa kouluttautua, työllistyä ja elää itsenäistä elämää. Sama pätee koko yhteiskuntaan, jossa ei ole huomioitu vammaisia ihmisiä. Maasta puuttuu esimerkiksi sosiaaliturva, joka tukisi vammaisten ihmisten arjen selviytymistä.
– Vaikka vammaisten ihmisten kohtelussa on tapahtunut edistystä, vammaiset nähdään Etiopiassa yhä perinteisesti säälin kohteina. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yli 83 prosenttia vammaisista kouluikäisistä lapsista ei pääse kouluun. Tulevaisuudessa emme odota radikaalia muutosta, mutta toivomme, että edunvalvontatyö parantaisi tilannetta, sanoo HPDO:ta johtava Abebe Yehualawork.
Kouluissa tarpeellisten opetusmateriaalien ja-laitteiden puute on huutava eikä erityisopetusta ole riittävästi saatavilla. Näkövammaisten mahdollisuudet työllistyä ja hankkia tuloja ovat heikot. Työikäisistä vammaisista ihmisistä 95 prosenttia on työttöminä.
Maan hyperinflaatio, korruptio ja tavara- ja lääkepula heikentävät näkövammaisten olosuhteita entisestään. Vammaiset ihmiset jäävät jonon viimeisiksi, kun kaikkialla taistellaan toimeentulosta.
Poliittinen tilanne Etiopiassa on ollut epävakaa, mikä osaltaan on vaikuttanut hankkeisiin.
– Yhteistyö on parantanut näkövammaisten asemaa Etiopiassa. Vaikka haasteita riittää, on tärkeää jatkaa työtä ja edistää vammaisten oikeuksia ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään, toteaa Yehualawork.
Vierailu Suomeen antoi mallia

Viime vuoden elokuussa HPDO:n delegaatio vieraili Suomessa saamassa vaikutteita siitä, kuinka meillä on järjestetty lastenkuntoutus ja minkälaista tukea näkövammaiset oppilaat ja yliopisto-opiskelijat saavat koulussa.
– Vierailu oli erittäin vaikuttava. Tutustuimme muun muassa Iiris-keskuksen ja Valteri Onerva -koulun toimintaan, mikä tarjosi arvokkaita kokemuksia sovellettavaksi Etiopiassa. Saimme laajan käsityksen siitä, kuinka moderni teknologia ja ammattitaito voivat parantaa näkövammaisten elämää, Yehualawork kertoo.
– Kestää varmaankin sata vuotta, ennen kuin Etiopiassa ollaan samalla tasolla erityisopetuksessa, hän sanoo. Joka tapauksessa saimme hyviä ideoita, kuinka ottaa esimerkiksi käyttöön ilmainen ruudunlukuohjelma NVDA ja hyödyntää vanhoja näppäimistöjä tietokoneella.
Näkövammaisten liiton kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi päättyy vuoden 2025 lopussa. Vammaiskumppanuus ry:n etiopialaiset kumppanijärjestöt aikovat kuitenkin hakea yhdessä ohjelmatukirahoitusta uudelle hankkeelle Etiopiassa vuosille 2026–2029. Sen tavoitteena olisi muun muassa edistää oppilaitosten ja korkeakoulujen esteettömyyttä.