Onko terveystilisi saldo plussalla vai miinuksella?
Ruuan kotiinkuljetus, älypuhelimet, verkkoasioinnit ja yltäkylläisyyttään uhkuvat kauppojen hyllyt. Mahtavia arkea helpottavia asioita, jotka ovat kuitenkin saaneet luontaisen liikkumisemme katoamaan lähes olemattomiin.
Arjessa tapahtuvasta liikkumisesta on käytetty vuosien saatossa termejä terveysliikunta, terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta, hyötyliikunta ja fyysinen aktiivisuus. Nykyään puhutaan yksinkertaisesti liikkumisesta. Näillä kaikilla on haluttu kuvata ihmisen liikkumista, jota tehdään keholla omin voimin.
– Ihminen voi täyttää liikkumisen suositukset, vaikkei kokisi olevansa liikunnallinen laisinkaan. Riittää, että arjessa on riittävästi kehoa liikuttavia tehtäviä ja toimintoja, kertoo Tommi Vasankari, UKK-instituutin johtaja ja lääketieteen tohtori.
– Terveyttä voisi ajatella pankkitilinä. Varoja tilille tuo liikkuminen ja niitä syö liikkumattomuus.
Tutkimukset ovat paljastaneet, että kaikenlainen kehon liikuttaminen tuottaa terveyshyötyjä. Tämän vuoksi riittävälle liikkumiselle asetetut tarkat määritelmät ja rajat ovat hiljalleen hälventyneet. Pääasia on, että liikumme!
– Syke voi nousta ja paita kastua perunamaata kyntäessä, puutarhatöissä, metsässä valokuvatessa ja ostoskasseja kantaessa siinä missä lenkillä tai kuntosalillakin. Se kasvattaa samaa pankkitiliä, Vasankari muistuttaa.
Mikä sitten on riittävää? Vasankarin mukaan tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Asiaa voidaan tarkastella viikko- tai päivätasolla. Lasten osalta minimisuosituksena on tunti rasittavaa ja reipasta liikkumista päivässä. Aikuisten osalta vastaavasti reipasta liikkumista 2,5 tuntia viikossa. Tämä voi muodostua hyvin monella eri tavalla ja hyvin monella eri yhdistelmällä. Kokonaisuus ratkaisee.
Tarkat riittävän liikkumisen rajapinnat alkavat jäädä historiaan, joten mitä vasten omaa arjessa liikkumistaan voi peilata?
Viime vuosina on tullut paljon tutkimustietoa liikkumattomuuden riskeistä. Liikkumista voikin tarkastella kokonaisuutena, jossa arvioidaan liikkumista, paikallaan oloa ja unta. Kullakin on omat terveysvaikutuksensa.
– Mikäli ihminen liikkuu kolme kertaa viikossa rasittavalla tasolla, mutta makoilee loppuajan paikallaan, paikallaanoloa kertyy liikaa, vaikka liikkumista kertyisi suositusten mukaisesti. Puolestaan jokapäiväiset pienet askareet voivat hyvinkin riittää, Vasankari mallintaa.
Arjessa liikkumisen lisäksi on siis syytä pohtia myös omaa paikallaanoloa ja unen laatua. Tutkimusten valossa tiedetään, että mitä enemmän ja mitä pidempään ihminen on paikallaan, sitä enemmän esiintyy esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnan ongelmia.
Monia terveyshyötyjä
Riittävällä liikkumisella on todettu olevan ennaltaehkäisevää ja hoitavaa vaikutusta lähes kaikissa yleisimmissä sairauksissa.
Näitä ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja sydämen vajaatoiminta. Lisäksi liikkumisella on kuntouttavaa vaikutusta esimerkiksi erilaisissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä neurologisissa sairauksissa. Jonkinasteista näyttöä on myös mielenterveyden saralla.
– Tänä päivänä tiedetään paljon esimerkkejä sairauksista, joihin sairastumisen riskiä voidaan dramaattisesti pudottaa liikkumalla riittävästi, Vasankari kertoo.
Mitä suomalaiselle kunnolle kuuluu nykyisin?
– Suomalaisten fyysinen kunto on merkittävästi huonompaa kuin 20, 30 tai 50 vuotta sitten. Tarve liikkumiselle on suurempi kuin koskaan.
Hän nostaa suomalaisten kunnon isoimmiksi riskeiksi lisääntyneen ylipainon ja lihavuuden. Tämä vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja yleiseen työ- ja toimintakykyyn ja tyhjentävät yhteiskunnan ja yksilön terveystiliä.
– Mikäli ihmisellä on toimintakyvyn rajoitteita, kuten näkövamma, tulee liikkumista usein vielä keskimääräistä vähemmän.
Mitä jokainen yksilö voi omalta osaltaan tehdä? Vasankari kannustaa pohtimaan, mitkä ovat niitä pieniä arjen muutoksia, jotka pystyisi pitämään seuraavat vuodet tai vuosikymmenet ja miten liikkumista voisi lisätä arkeensa pieninä paloina.