Tekoäly – palveluksessasi!

Tuttua tieteistarinoista? Parikymmentä vuotta sitten itsenäisesti digitaalisia järjestelmiä hyödyntävä tekoäly oli scifiä. Nyt se on arkipäivää.

Tarjolla on paljon sovelluksia, jotka kykenevät älykkäinä pidettäviin toimintoihin, kehittävät itse itseään ja oppivat koko ajan lisää. Tekoäly tuottaa tekstejä, seuloo röntgenkuvista kasvaimia, auttaa luontokadon kartoittamisessa, toimii ihmisen apuna taiteen luomisessa ja lukemattomissa muissa tehtävissä.

Maaliskuussa EU:n parlamentti hyväksyi maailman ensimmäisen tekoälysäädöksen. Sen tavoitteena on suojella perusoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ympäristön kestävyyttä sekä edistää innovointia. Säädöksessä vahvistetaan tekoälyä koskevat velvoitteet, jotka perustuvat riskeihin ja vaikutuksiin. Lain voimaantuloon tarvitaan vielä neuvoston hyväksyntä.

Kokeilemalla löytyy oma tapa käyttää tekoälyä

Tekoäly tai lyhyesti AI (englannin sanoista artificial intelligence) on ollut pitkään suurten yhtiöiden käytössä. Google-haut, striimaus- ja musiikkipalveluiden suositukset ja näkövammaisiakin auttava Siri ovat esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Lintujen tunnistussovellus Muuttolintujen kevät perustuu tekoälyyn.

Viime vuosina tapahtunut iso harppaus suurten kielimallien, syväoppimisen algoritmien ja tietokoneiden laskentatehon kehityksessä on tuonut tekoälyn kaikkien ulottuville. Valmiiden sovellusten lisäksi tekoälyä voi ohjelmoida itse omiin tarpeisiin.

– Tekoäly on kuin uudenajan Google, sanoo Tekniikan Maailman päätoimittaja Sami Rainisto.

– Ennen kirjoitin hakusanoja, nyt pyydän tietoja tekoälyltä.

Rainisto on tutkinut tekoälyn käyttöä ja kirjoittanut aiheesta juttuja. Esimerkiksi Tekniikan Maailman numerossa 3/2024 on artikkeli ”Näin teet oman tekoälyn”.

– Toimituksessa käytämme tekoälyä esimerkiksi vetävän otsikon keksimiseen tai tekstiin pujahtaneiden asiavirheiden löytämiseen. Tiedonhankinnassa se auttaa tiivistämällä oleellisen. Ihmisen ei tarvitse lukea läpi suurta tekstimassaa. Olemme hieman leikkimielellä tehneet myös botin, joka kirjoittaa julkaisemattomaan artikkeliin palautteita. Ne auttavat löytämään lisää näkökulmia käsiteltävään aiheeseen, Rainisto kertoo.

Kuvien tekemiseen toimitus ei käytä tekoälyä, sillä se rakentaa niitä osin myös verkosta löytyvistä elementeistä. Rakennusosien alkuperää on vaikea selvittää ja niihin liittyy usein tekijänoikeuskysymyksiä.

– Tekoälyä kannattaa kokeilla. Oikeanlaisten pyyntöjen tekeminen vaatii harjoittelua, mutta mikään ei mene rikki, vaikka ei heti onnistukaan, Rainisto sanoo.

– Kotona voi kuvata jääkaapista löytyviä aineksia ja pyytää sopivia reseptejä. Tai kun lasten satukirjat on luettu kannesta kanteen, voi pyytää sadun juuri sillä hetkellä lasta kiinnostavasta aiheesta.

Pandoista ja länkkäreistä saattaa syntyä mielenkiintoinen juttu. Se voi olla myös melko päätön. Tekoälystä saa myös varsin sivistyneen juttukaverin. Pitkillä automatkoilla saatan kysyä, mitä bändiä tekoäly suosittelisi. Viriää keskustelu musiikkityylistä ja kappaleiden taustoista.

Tekoälyn ympärille on rakentunut uhkakuvia. Voisiko tekoälynukke manipuloida lasta? Pystyykö ihminen hallitsemaan tekoälyä, vaikka se oppii ja toimii itsenäisesti? Onko tekoäly vaarallinen?

– En usko villeimpiin fantasioihin positiivisessa enkä negatiivisessa mielessä. Tekoäly tulee kehittymään ja sen avulla voidaan tehdä tehokkaasti monia tehtäviä, mutta meitä ihmisiä tarvitaan myös. Ihmiset uskovat helpommin kuvia ja videoita kuin tekstejä. Mielestäni suurimmat uhat liittyvät näihin aiheisiin, Rainisto toteaa.

Vinkkejä näkövammaisille käyttäjille

Näkövammainen IT-kouluttaja Tuija Räisänen kiinnostui tekoälystä vuosi sitten ja ryhtyi tutkimaan sovelluksia. Räisänen toimii tietokoneella ja mobiililaitteella ruudunlukuohjelman varassa. Hän jakaa kokemuksia ja ohjeita tekoälyn käyttöön Digitieto Okniruan Facebook-sivulla sekä verkossa osoitteessa oknirua.fi/digitieto. Räisäsen ohjeissa on käyttövinkkien lisäksi konsteja ohittaa tekoälysovellusten saavutettavuusongelmia.

– Aloitin tutustumisen ChatGPT-tekoälyn ilmaisversiolla. Melko pian siirryin käyttämään sen monipuolisempaa maksullista versiota. Nykyään käytössäni on useita tekoälyjä. Olen tiivistänyt tekstejä, hakenut tietoa, pyytänyt videoiden ja kuvien kuvauksia. Olen jopa tehnyt musiikkia ja kuvataidetta tekoälyn avulla, Räisänen kertoo.

Joskus tekoäly voi hallusinoida eli keksiä omiaan. Piirre on vähentynyt tekoälyn kehittyessä, mutta aivan varauksetta ei kannata tekoälyn tuotoksiin luottaa.

– Pyysin tekoälyä tekemään pääsiäisaiheisen kuvan. Tekoäly kertoi, että kuvassa on pupuja ja munia. Avustajani tarkisti kuvan ja hän sanoi, että kaikki puput näyttävät hirtetyiltä. Onneksi näytin kuvan hänelle ennen kuin käytin sitä, Räisänen nauraa.

Tekoäly on ja tulee olemaan suureksi avuksi myös näkövammaisille. Se pystyy esimerkiksi kuvailemaan monimutkaisia tilastografiikoita samaan tapaan, kuin avustaja selostaisi niitä. Tekoälyn avulla voi selvitä monista pulmista, kun vain rohkeasti kokeilee sen hyödyntämistä. Räisänen on oppinut käyttämään tekoälyä apuna monissa tilanteissa.

– Halusin antaa palautetta, mutta en löytänyt oikeaa lomaketta. Tekoäly etsi pyynnöstä suoran linkin. Muutama täyttökenttä oli tarkoitettu sovelluskehittäjille enkä osannut täyttää niitä. Pyysin tekoälyä neuvomaan ja sillä tavoin lomake tuli täytetyksi, Tuija Räisänen kertoo.

Juttua muokattu 17.6.2024: Korjattu virheellinen kuvateksti. Sami Rainiston kuva ei ole tekoälyn muokkaama.