Mitä jos kipu on osa arkea?
Kipu on elintärkeä mekanismi, ja tavallisesti kehon tapa viestittää vaarasta tai uhasta. Jos laitat kätesi vahingossa kuumalle liedelle, kipu viestii aivoille vaarasta saman tien.
Kipuaistimus syntyy, kun kehon kipureseptorit välittävät tietoa aivoille ja tietyt osat aivoissa aktivoituvat. Kipu voi olla akuuttia, jolloin se on kestänyt alle kuukauden, subakuuttia eli kestoltaan yhdestä kolmeen kuukautta tai pitkittynyttä eli kroonista, jolloin kipu kestää yli kolme kuukautta.
– Kipukokemus on aina ihmiselle itselleen aito ja oikea, vaikka mitään vammaa ei olisi osoitettavissa, sanoo Suomen Kipu ry:n asiantuntija Ella Jantunen.
Pitkittyneessä kivussa ei aina ole kyse akuutista vaarasta. Kipu voi johtua pitkäaikaissairaudesta, kuten migreenistä tai endometrioosista, tai taustalla voi olla vanha, jo parantunut vamma. Aina kivulle ei myöskään löydetä heti selittävää syytä, Jantunen kertoo.
Tutkimuksissa on todettu, että Suomessa 40 prosenttia terveyskeskuslääkärikäynneistä liittyy jonkinasteiseen kipuun.
Keinoja kivun lievittämiseen
Kivun lievittämiseen on monia lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä keinoja.
– Syyt kivun taustalla voivat olla moninaisia. Esimerkiksi taustalla oleva diagnoosi voi vaikuttaa siihen, mikä kipuun auttaa, Jantunen kertoo.
Kipua on myös hyvä pyrkiä ehkäisemään kiinnittämällä huomioita ergonomiaan ja omien voimavarojen käyttämiseen arjessa.
Jantunen vinkkaa, että kivun hallintaan voi luoda itselleen työkalupakin, joka sisältää erilaisia lääkkeettömän kivunhallinnan keinoja. Tavoitteena on, että työkalupakin keinot tulisivat arjessa tutuiksi.
– Silloin, kun kipu on voimakasta, voi olla vaikea aloittaa kivunhoitomenetelmien opettelua, sillä voimavarat eivät välttämättä siihen riitä. Siksi niitä kannattaakin kokeilla ja harjoitella ensin rauhallisissa hetkissä, joissa kipu ei ole pahimmillaan, Jantunen muistuttaa.
Elintapojen vaikutus kivun hoitoon
Elintavat luovat pohjan kivun kanssa elämiseen.
– Kun arjen tasapaino ja elintavat ovat vakaallapohjalla, kivun kanssa on helpompi jaksaa arjessa, Jantunen sanoo.
Liike tekee keholle hyvää. Itselle sopivan ja miellyttävän liikuntamuodon löytäminen on tärkeää. Mieleinen liikuntamuoto voi löytyä esimerkiksi hyötyliikunnasta.
Unesta on tärkeää pitää huolta. Kipua tuntiessa nukahtaminen voi olla vaikeampaa ja heräileminen todennäköisempää. Huonosti nukkuneena on myös hankalampi tasapainoilla arkea kivun kanssa.
Ravitsemuksella on kipuun välillinen vaikutus. Kipu pysyy paremmin tasapainossa, kun ruokaa saa riittävästi ja säännöllisesti. Joillekin ruokavaliosta voi löytyä myös suoraan helpotusta kipuoireisiin.
Kipulääkkeet ja näkövammaiset
Käypä hoito -suosituksen mukaan varsinkin pitkittyneen kivun hoidossa lääkkeettömät keinot ovat hoidon perusta. Kipulääkityksen käyttöä on tärkeää suunnitella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Kipulääkkeisiin liittyvistä huolista on hyvä puhua esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Tärkeät kysymykset voi äänittää lääkärille jo etukäteen, samoin voi pyytää lääkäriä äänittämään niihin vastaukset.
– Kaikki omaa oloa ja muistia helpottavat apukeinot ovat sallittuja, Jantunen muistuttaa.
Hyviä ja luotettavia lähteitä kivunhoitoon ovat muun muassa Terveyskylän Kivunhallintatalo ja Käypä hoito -suositus.