Sote-järjestöihin kohdistuvat avustusleikkaukset heikentävät palveluita – printti-Airuen tekeminen liian kallista

– Avustusleikkauksia kohdennetaan liiton toimintaan ensi vuonna noin 250 000 euroa tämän hetken tietojen mukaan, sanoo Näkövammaisten liiton toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen.

Hän kertoo, että sote-järjestöiltä ollaan seuraavan kolmen vuoden aikana leikkaamassa yhteensä 130 miljoonaa. Vuonna 2025 avustuksia leikattaneen noin 80 miljoonaa ja vuosina 2026–2027 tulossa olisi vielä 50 miljoonan euron leikkaus.

– Vuoden 2027 jälkeen tulevat vuodet ovat auki, ja riippuvat selvityshenkilö Mika Pyykön avustusleikkausten toimenpide-esityksistä. Leikkaukset linkittyvät aina myös Suomen hallituksen ohjelmaan. En kuitenkaan usko, että järjestöavustukset juurikaan kasvavat nyt leikatusta tasosta, Tahvanainen sanoo.

Näkövammaisten liitto on vain yksi leikkauslistalla olevista sote-järjestöistä, joita on Suomessa lähes 11 000 ja joista noin 800 saa STEA-avustuksia. Jäseniä niissä on 1,3 miljoonaa, minkä lisäksi niiden toiminnassa on mukana puoli miljoonaa vapaaehtoista. Palkattua henkilöstöä järjestöissä on noin 50 000. Kysymys ei siis ole ihan pienestä kokonaisuudesta, vaan suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin kannattelevasta järjestelmästä.

Tuulinen sote-ympäristö

Jukka Tahvanaisen mukaan Näkövammaisten liiton toimintaympäristössä on ollut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Julkiset avustukset ovat vähentyneet ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen tavat ovat muuttuneet, kun Suomeen tuli hyvinvointialueet vuoden 2023 alussa.

Yleisen toimintaympäristön muutoksessa myös järjestöt ovat joutuneet tarkastelemaan omia toimintatapojaan. Näkövammaisten liiton nykyinen organisaatiomalli otettiin käyttöön yhdeksän vuotta sitten.

Kaukana alkavat myös olla ne vuodet, jolloin muutosneuvottelut olivat järjestösektorilla harvinaisuus.

– Viimeiset vuodet olemme olleet jatkuvissa muutosneuvotteluissa palvelujemme, muun muassa kuntoutuksen puolella.

Toisaalta Tahvanainen painottaa, että liitto on myös menestynyt valinnoissaan.

– STEA-avustukset ovat olleet lähes samalla tasolla isojen leikkausten jälkeen vuodesta 2017. Olemme pystyneet käyttämään liiton omaisuutta käyttötarkoituksen mukaan näkövammaistyöhön. Taloutemme on ollut vahva, ja siitä kiitos kuuluu toimijoillemme, yhteistyökumppaneille ja lahjoittajille. Olemme tehneet viime vuosina tietoisesti alijäämäisiä tuloksia, mutta se on heikentänyt nyt myös talouttamme.

Tiukkenevan talouden vuoksi tulevina vuosina liiton varainhankintaan kohdistuu eittämättä paljon odotuksia.

– Emme ole pelikentällä yksin, sillä samassa tilanteessa ovat muutkin sote-järjestöt ja järjestöt ylipäätään. Varainhankinta on entistä kovempaa kilpailua.

Jukka Tahvanaisen mukaan liitossa varainhankintaa tehdään aktiivisesti ja ammattitaidolla.

– Järjestöjen oma varainhankinta kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Meillä on jo kova työ pitää nykytasomme yllä, koska koko varainhankinnan kenttään on tullut uusia jakajia yhä enemmän. Poliisihallitus tiedotti lokakuussa 2024, että lupahakemukset ovat kasvaneet 10 prosentilla edellisestä vuodesta.

Printin kustannukset karkasivat

Yksi näkyvimmistä STEA-leikkauksen seurauksista Näkövammaisten liiton palveluissa on Airuen painetun lehden lakkauttaminen. Sen posti- ja painokustannukset lohkaisevat liiton viestinnän vuosibudjetista leijonanosan ja etenkin postikustannukset ovat viime vuosina nousseet radikaalisti. Tämän vuoden aikana postituskustannukset ovat nousseet jo kaksi kertaa, yhteensä 17 prosenttia. Vuoden 2022 postimaksujen hintatasoon verrattuna nykyisellä hinnastolla Airuen postimaksuihin menee nyt 13 000 euroa vuodessa enemmän.

Liiton varainhankinta- ja viestintäjohtaja Rami Björkberg täsmentää, että ensi vuodelle esitetty sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän budjettiin kohdistuva 15 prosentin avustusleikkaus yhdessä lehden tuottamisen kasvavien kulujen kanssa on kestämätön kokonaisuus.

– Viestinnän avustus tänä vuonna oli 285 000 euroa ja ensi vuoden avustusesitys on 242 284 euroa, joten viestinnän leikkaus on 43 000 euroa. Liiton hallitus linjasi, että säästöt on haettava toiminnon sisältä. Viestitin myös ohjeeksi valmisteluun, ettei henkilöstökuluihin koskettaisi tässä vaiheessa, sanoo liiton hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen.

Lehden kehittäminen jatkuu

Airut-lehden versioista printti on ollut selvästi luetuin, mikä käy ilmi myös kesällä tehdystä lukijatutkimuksesta. Lukijoita printillä on noin 7500. Tässä joukossa on niitä, joille lehden muut versiot ovat olleet hankalia tai mahdottomia ilman teknisiä apuvälineitä.

– Ymmärrän mielipahan, jonka printtiversion lopettaminen aiheuttaa. Meillä on kuitenkin useita muita versioita lehdestä, joita on syytä jatkossakin kehittää. Toivon, että mahdollisimman moni siirtyy käyttämään Airut-lehden muita versioita ja huomioi samalla liiton muutkin saavutettavat viestintäkanavat, Kari Vähänen toteaa.

Myös Björkbergin mukaan liiton tulee ohjata ja opastaa printtilukijoita jatkossa Airuen verkko-, ääni- ja pisteversioiden pariin. Björkberg muistuttaa liiton tiedonsaantipalveluista, joiden rooli lehtien, myös Airuen, lukemisen mahdollistajana on olennainen.

– Liiton tulee jatkossa viestiä ja markkinoida tiedonsaantipalveluista enemmän.

Jukka Tahvanainen myöntää, että Airuen printin lakkauttaminen on surullista, mutta muistuttaa, että lehden kehittäminen ei lakkaa. Airut tarjoaa tulevaisuudessakin jäsenilleen tärkeää tietoa näkövammaistyöstä.

Vähäsen mukaan jäsenlehti on yksi tärkeimmistä liiton tiedottamisen kanavista ja sen sisältöä on syytä kehittää edelleen muina versioina.

– Jatkossakin meillä on Airut piste-, verkko- ja ääniversiona. Lehteämme on vuosikymmenien aikana uudistettu ja tämä muutos voi olla myös mahdollisuus.

Ydin on säilytettävä

Sote-järjestöjen talousvaikeuksista huolimatta niiden tehtäväkenttä ei ole kutistumaan päin, pikemminkin päinvastoin. Kun palveluita joudutaan lakkauttamaan, ongelmat voivat jopa kasvaa.

– Sote-järjestöillä on nyt ja tulevaisuudessakin tärkeä paikka yhteiskunnassamme. Ne ovat kohderyhmilleen merkittäviä vertaistuen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen paikkoja, hyvinvoinnin lisääjiä ja palvelujen tarjoajia, Jukka Tahvanainen painottaa.

Kari Vähänen uskoo, että Näkövammaisten liitossa pystytään myös tulevina vuosina hoitamaan sen ydintehtävä: näkövammaisten ihmisten ohjaus ja neuvonta, vahva vaikuttamistyö ja keskeiset palvelut.

– Onneksi Näkövammaisten liitto on vakavarainen ja avustusten pienentyessäkin meillä on resurssit hoitaa ydintoimintaamme. Aikaisemmat vuodet ovat osoittaneet, että kaikissa toiminnoissa on myös tehostamisen mahdollisuuksia, kunhan niihin avoimin mielin tartutaan.

Vähänen kertoo, että työn alla oleva strategian uudistamistyö antaa eväitä liiton perustyön kirkastamiseen.

– Siinä tehdään linjaukset tulevaisuuden näkövammaistyölle, Vähänen sanoo.