Mistä onni muodostuu?
Suomi oli jälleen viime vuonna maailman onnellisin maa. Onnellisuuden mittareita ovat muun muassa sosiaalinen ja ekologinen kestävä kehitys, elinajanodote, elintaso, elämänlaatu, lukutaito ja koulutustaso. Onnellisuutta ei nähdä ainoastaan yksilön oman kokemuksen kautta, vaan myös yhteiskunnallisena kysymyksenä. Onnellisuuteen voidaan siis vaikuttaa politiikalla.
Juuri politiikasta on kysymys, kun huhtikuussa järjestetään alue- ja kuntavaalit. Jo viime vuoden puolella järjestöissä koottiin vaaliteemoja. Meilläkin tehtiin niin.
Muistutamme, että näkövammaisen ihmisen tulee saada itse päättää, millaista arkea elää. Kunnissa tarvitaan sujuvat ja oikea-aikaiset palvelut. Näkövammaiset ihmiset on otettava mukaan päätöksentekoon ja vammaispalveluja on kehitettävä yhdessä vammaisia ihmisiä kuunnellen. Verkkopalveluiden saavutettavuudesta on huolehdittava, ja palveluja on saatava myös muilla tavoin kuin verkossa. Järjestöjen asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää, ja niiden rahoitus on turvattava.
Jokaisella ihmisellä on oikeus onneen. Tässä maailmantilanteessa, jossa someilkeily on lähtenyt käsistä, hyvät käytöstavat ovat uhattuina ja ihmiset ovat linnoittuneet omiin kupliinsa, onnellisuuden eteen on tehtävä yhä lujemmin työtä. Jos lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, sama koskee onnen kokemusta. Harva meistä olisi onnellinen yksin, ilman yhteyttä muihin. Mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi on onnen keskeinen elementti.