Siirry sisältöön
Airut 1/2025

Uusi vammaispalvelulaki on nyt voimassa

Grafiikka: tuomarin nuija ja vieressä hahmo pyörätuolissa.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kuva: Niroworld / Shutterstock.com
Teksti Marika Mäkinen

Runsaan kuukauden voimassa ollut uusi vammaispalvelulaki toi muutoksia sekä lain soveltamisalaan että palveluihin. Kaikki vammaispalvelut eivät mene heti uusiksi, vaan vähitellen, sillä siirtymäaika on vuoden 2027 loppuun.

Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään lakimuutoksen jälkeenkin ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti. Jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole vammaisen yksilöllisen palvelutarpeen kannalta sopivia ja riittäviä, ne järjestetään vammaispalvelulain perusteella.

– Soveltamisalasta poistettiin ongelmallinen elämänvaiheen käsite, joka olisi ohjannut rajaamaan iäkkäitä näkövammaisia vammaispalvelujen ulkopuolelle. Soveltamisalasta jäivät kuitenkin puuttumaan itsenäinen elämä, yhdenvertaisuus ja osallisuus, jotka ovat jokaisen ihmisen elämän peruspilareita, kertoo Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko.

Hyvää uudessa vammaispalvelulaissa Kokon mukaan on, että liikkumistaidon ohjaus ja pistekirjoituksen opetus tulivat subjektiivisiksi oikeuksiksi. Samoin se, ettei ketään voi enää pakottaa henkilökohtaisen avustajan työnantajaksi, vaan on oltava erilaisia tapoja järjestää henkilökohtainen apu.

– Myös kuljetuspalveluissa yhtenä vaihtoehtona oleva matkakukkaro tulee toivottavasti käyttöön mahdollisimman laajasti, sillä se tuonee osalle näkövammaisista lisää vapautta ja mahdollisuuksia liikkumiseen, Kokko sanoo.

Näkövammaisten liitto on ollut aktiivisesti mukana vammaispalvelulain uudistamisessa muun muassa antamalla lausuntoja lainvalmistelun eri vaiheissa. Lisäksi liitto on tehnyt vaikuttamistyötä työryhmissä.

Kokon mukaan Näkövammaisten liiton tavoitteena oli selkeä ja tarkkarajainen laki, joka turvaa näkövammaisille yksilöllisen tarpeen mukaiset ja toimivat vammaispalvelut.

– Nyt keskitymme siihen, että kaikenikäiset näkövammaiset pääsevät vammaispalvelujen piiriin, sillä näkövamma ei ole tilapäinen, ei johonkin ikään liittyvä eikä se parane, Kokko sanoo.