Teknologia hyvinvoinnin tukena
Hyvinvointiteknologia on tänä päivänä suosittua. Sen avulla voi saada lisää motivaatiota ja iloa sekä treenaamiseen että arkiaktiivisuuteen. Esimerkiksi älykelloa voi käyttää oman hyvinvoinnin seuraamiseen ja lihasvoimaharjoittelun tukena.
Markkinoilla on nykyään hyvinvointiteknologiaa, kuten esimerkiksi erilaisia älykelloja ja aktiivisuusrannekkeita, joita suurin osa ihmisistä voi käyttää näkörajoitteista huolimatta.
Näkövammaisten liiton saavutettavuusasiantuntija Terhi Mannisen mukaan käyttöönotto riippuu paitsi käyttäjän teknisistä taidoista myös siitä, mitä hän vaatii laitteelta tai tuotteelta.
Monet älypuhelinta käyttävät näkövammaiset suosivat Apple iPhone-puhelinta, koska siihen on sisäänrakennettuna VoiceOver-ruudunlukuohjelma.
– Ruudunlukuohjelman avulla näkövammainen voi käyttää erilaisia mobiilisovelluksia, jos ne on tehty toimiviksi myös ruudunlukuohjelmilla. Tässä on vielä tehtävää eri palveluntarjoajille, jotta heidän sovelluksensa olisivat saavutettavia ja käytettäviä kaikille, Manninen kertoo.
Älykello voi ehdottaa erilaisia haasteita liikkumiseen
Yksi näkövammaisille saavutettavimmista hyvinvointilaitteista on Apple Watch -älyrannekello. Se toimii VoiceOver-ruudunlukijalla, minkä lisäksi siinä on Siri-ääniohjaus. Kello antaa myös haptista palautetta eli niin sanottuja värinähälytyksiä.
Kelloon liittyy mobiilisovellus, jonka kautta voi tutkia sen mittaamia arvoja ja muokata näkymää sopivaksi. Sovellus kerää tietoa muun muassa unesta, sykkeestä, hengitystiheydestä, askelmäärästä, seisomiseen käytetystä ajasta ja sykealueiden vaihteluista.
Muita saavutettavia älykelloja ovat esimerkiksi Samsung Galaxy Watch, joka tukee TalkBack-ruudunlukijaa ja tarjoaa kontrastin ja suurennuksen säätömahdollisuuksia sekä Google Assistantin ääniohjauksen. Lisäksi Garminin älykellot, kuten Venu 2 ja Fenix 7, tarjoavat vahvat värinähälytykset ja painikeohjauksen vaihtoehtona kosketusnäytölle. Näkövammaisille erityisesti suunniteltu Dot Watch sisältää pistekirjoitusnäytön, jolla voi lukea ajan ja ilmoitukset sormin tunnettavina merkkeinä. Myös Fitbit Sense – ja Versa–sarjojen älykellot tukevat äänikomentoja ja tarjoavat säädettävän tekstikoon sekä haptiset ilmoitukset.
Aktiiviliikkuja Petri Huttunen on käyttänyt viiden vuoden ajan Apple Watchia ja siihen liittyvää mobiilisovellusta. Hän kertoo hankkineensa laitteen seuratakseen liikuntasuorituksiaan ja mitatakseen erilaisia arvoja kuten keskisykettä, aikaa ja kaloreita esimerkiksi pelatessaan näkövammaistennistä. Mobiilisovellus myös ehdottaa erilaisia treenejä.
Huttunen hankki älykellon, koska se tallentaa liikuntasuorituksia ja ehdottaa myös erilaisia haasteita. Se saattaa esimerkiksi ehdottaa, että käyttäjän pitää kuluttaa kaksinkertainen määrä kaloreita päivän aikana 11 päivän ajan.
– Haasteiden eteen täytyy oikeasti tehdä töitä. Niin kauan kuin se on hauskaa, niin se on ok, Huttunen toteaa.
Liikkumisen ja rasituksen lomassa on hyvä muistaa myös palautumisen merkitys. Huttusen mukaan tietyt aktiivisuuden luvut voivat kertoa siitä, mennäänkö positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan.
– Toisaalta, jos treenaa ihan liikaa, niin tietää ilman kelloakin, että palautuminen voi olla heikompaa, Huttunen summaa.