Tiedon kerääminen on välttämättömyys
Näkövammaisten liitossa on julkaistu kaikkien aikojen ensimmäinen Näkövammaisbarometri. Sen avulla pyrittiin selvittämään, kuinka näkövammaiset ihmiset pärjäävät, mikä on kunnossa ja missä mättää. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa vammaispalvelujen käyttöä, osallistumista, saavutettavuusongelmia, turvattomuuden kokemista, syrjintää ja läheisten tukea.
Viime vuonna puolestaan toteutimme yli 65-vuotiaille näkövammaisille ihmisille suunnatun kyselyn, jossa kartoitettiin käytössä olevia palveluita ja tulevia palvelutarpeita. Edellisten lisäksi olemme tehneet rajatummille ryhmille suunnattuja kyselyjä.
Mutta miksi niitä tehdään?
Analysoitua tietoa tarvitaan yhä enemmän työmme painopistealueiden ja tulevaisuudensuunnitelmien tueksi. Paitsi että meille itsellemme on tärkeää tunnistaa kohderyhmämme sujuvan arjen rakennuspalikoita, rahoittajamme vaatii meiltä entistä tarkempaa tietoa työmme tuloksista. Niiden osoittaminen ei voi perustua olettamuksiin.
Myös Sote-järjestöjen kattojärjestö Soste on visioinut järjestöjen tulevaisuudennäkymiä. Niihin on listattu muun muassa, että kohderyhmän tarpeita on ymmärrettävä paremmin ja erilaisia yhteiskunnan ilmiöitä on hahmotettava tarkemmin, jotta toimintaa osataan suunnata ja suunnitella. Ja vielä, järjestöissä tarvitaan yhä enemmän markkinointia, taloustaitoja ja vaikuttavuuden osoittamista. Olemme oikealla tiellä: järjestöjenkin menestys nojaa tutkittuun tietoon.