Arjen valinnoilla voi vaikuttaa tulojen riittävyyteen

Vuonna 2024 tulojen riittävyyteen liittyvään kyselyyn vastasi 127 kuntoutuksen täysi-ikäistä asiakasta. Vastaajista 67 prosenttia oli työikäisiä (18–65 vuotta) ja 33 prosenttia yli 65-vuotiaita. Vaikka lähes kolmella neljäsosalla tulot riittävät elämiseen, vain reilu puolet koki, että he voivat elää sellaista elämää, jota haluavat. Tulojen riittävyyttä tarkasteltaessa havaittiin eroja eri ikäryhmien välillä.

Yli 65-vuotiaista 77 prosenttia koki tulot riittäviksi ja 67 prosenttia pystyi elämään haluamaansa elämää.

Työikäisistä (18–65 v) 70 prosenttia koki tulot riittäviksi, mutta vain 48 prosenttia uskoi pystyvänsä elämään toivomaansa elämää.

Nuorista (18–29 v) peräti 80 prosenttia koki tulot riittäviksi ja 64 prosenttia pystyi elämään haluamallaan tavalla.

Vuonna 2024 tehdyn Näkövammaisbarometrin mukaan kahdella kolmasosalla näkövammaisista tulot riittävät tavanomaisiin menoihin kuukausittain. Joka kolmannella on rahojen riittävyydessä haastetta.

Kuntoutuksen asiakkaille tehdyssä kyselyssä mediaanitulo vastaajien keskuudessa asettuu välille 1500–1999 euroa kuukaudessa. Näkövammarekisterin mukaan (Näkövammarekisterin vuosikirja 2022) rekisteröityjen näkövammaisten mediaanitulo on noin 1400 euroa kuukaudessa. Kuntoutuksen asiakkaiden suurempi mediaanitulo selittynee työikäisten määrällä sekä erilaisilla tulon määritelmillä. Tässä kyselyssä kysyttiin käytettävissä olevia nettotuloja, näkövammarekisterin tulo koostuu veronalaisista tuloista eli ei sisällä esimerkiksi verottomia vammaisetuuksia eikä siitä ole vähennetty veroa. Nämä eri lähteiden tulot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Marttojen neuvoilla silkkaa säästöä

Kyselyyn vastaajilta kysyttiin kolmea tärkeintä asiaa, joista pitää tinkiä. Suurimmiksi ryhmiksi erottuivat harrastukset ja vapaa-aika, matkailu sekä ruoka. Vastauksien perusteella vaikutti siltä, että ihmiset eivät niinkään tingi ruoan määrästä, vaan sen laadusta.

Kaakkois-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Tuija Valjakka antaa vinkkejä arkeen, kun menoista joutuu tinkimään. Kuinka siis tehdä hyvää ja maistuvaa ruokaa, kun rahaa on vähän?

– Ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia sesonkiajan raaka-aineita. Kasvikset, juurekset ja luonnonantimet, villiyrtit, marjat ja sienet, ovat parhaimmillaan kesällä ja syksyllä. Talvella ja keväällä juureksia saa myös monipuolisesti ja itse säilömällä saa ruokaan monipuolisuutta ja edullisuutta, Valjakka sanoo.

Rahaa säästyy myös suunnittelemalla ostos- ja ruokalistan etukäteen, jolloin on helpompi välttää heräteostoja.

– Älä mene kauppaan nälkäisenä, seuraa kilohintoja. Kannattaa maksaa laadusta, ei tyhjästä. Esimerkiksi palajuusto on edullisempaa kuin viipaleet, vaalea vähäkuituinen leipä on usein kalliimpaa kuin ruisleipä, Valjakka toteaa.

Valjakka muistuttaa, että valmistamalla ruokaa itse tai tuunaamalla ja maustamalla valmisruokaa, ruoka-annoksista saa monipuolisia ja herkullisia.

– Raaka-aineet ja ruoat kannattaa säilyttää oikein, jotta ei tule hävikkiä. Jos hävikkiä kuitenkin meinaa syntyä, voidaan raaka-aineita käyttää ja jalostaa edelleen.

Valjakka vinkkaa, että kaupan hävikkipisteisiin kannattaa tutustua.

– Sieltä löytyy paljon hyviä raaka-aineita. Punalaputetut tuotteet ovat myös hyviä, mutta kannattaa etukäteen miettiä, tuleeko tuote myös käytettyä. Niitä voi hyvin pakastaa, jolloin esimerkiksi kalaa voi syödä edullisemmin useammin.

Pienistä puroista iso säästö

Entä onko taloudellisesti mahdollista tehdä eettisiä valintoja esimerkiksi ruokailussa tai hankinnoissa?

Molemmissa kannattaa keskittyä vähentämään hävikkiä, käyttämään vähemmän lihaa, suosimaan sesonkia ja kotimaista ja hyödyntämään luonnon marjoja, sieniä, riistalihaa ja kalaa.

Pakkausjätteen lajittelu on yksi ekoteko ja energiansäästöstä keittiössä toinen. Täysien astia- ja pyykkikoneellisten peseminen kolmas.

– Seuraa kylmälaitteiden lämpötiloja. Jääkaapille oikea lämpötila on +2-+6 astetta, pakastimelle -18 astetta. Jäähdytä ja peitä ruoat hyvin ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista ja pidä kylmälaitteet puhtaana ja tarkista riittävä ilmankierto

– Muista myös laittaa kattilaan kansi, kun keität ja sammuttaa hana. Älä juoksuta vettä turhaan.

Valjakka rohkaisee valmistamaan kerralla enemmän ruokaa, etenkin uuniruokia ja pakastamaan niitä vastaisen varalle.

– Mikron, vedenkeittimen ja muiden pienkoneiden hyödyntäminen kannattaa, esimerkiksi neljä uuniperunaa kypsyy mikrossa nopeammin kuin uunissa.

Tuija Valjakka antaa vielä yhden yleispätevän ohjeen, kun talous on tiukalla.

– Parhaiten tilannetta helpottaa kustannusten seuraaminen ja budjetoiminen sekä pohdinta yhdessä esimerkiksi perheen kanssa, mitkä asiat ovat välttämättömiä, mitkä tarpeellisia ja mitkä turhia.

Miten rahat riittäisivät harrastamiseen ja matkustamiseen?

Seuraa omaa rahankäyttöäsi: Mihin rahaa kuluu? Mistä voisit säästää? Teetkö heräteostoja?

1. Tee lomabudjetti ajoissa. Säästäminen kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin. Selvitä, kuinka paljon mikäkin tekeminen maksaa. Suunnittele myös ilmaisia lomatekemisiä. Lomabudjetti on jokaisella omannäköinen ja -suuruinen. Mitä tiukemmalla talous on, sitä pidemmällä aikavälillä suunnitelmat on hyvä tehdä.

2. Nykyään markkinoidaan paljon erilaisia kulutusluottoja ja pikavippejä lomakustannusten kattamiseksi. Myös luottokortilla maksaminen on lainarahan käyttämistä. Ole näissä tarkkana! Lomien jälkeen on taas arki ja rahaa pitää olla laskujen maksuun ja arjen pyörittämiseen.

3. Harrastaminen on tärkeää oman mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Vertaile erilaisia vaihtoehtoja: löytyykö esimerkiksi jonkun yhdistyksen kautta mahdollisuus harrastaa edullisesti? Niiden jäsenmaksut voivat olla hyvinkin edullisia sisältäen monenlaista toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Mieti, miten voit hyödyntää maksuttomia harrastuksia.

Valmiita seurannan välineitä ja budjettipohjia löytyy esimerkiksi Marttojen kotisivuilta www.martat.fi/omat-rahat/taloudenhallinnan-perustaidot/talouden-suunnittelu/.

Maija on tottunut kiristämään kukkaron nyörejä

Teksti Marika Mäkinen

Etelä-Suomessa asuva Maija on elänyt näkövammaisena koko elämänsä, ja kokonaan hän sokeutui aikuisiällä. Se muutti suunnitelmat monin tavoin eikä vähiten työelämän osalta, mikä taas on vaikuttanut siihen, että hän on ollut pienituloinen vuosikausia.

Maija kertoo, että tiukan talouden vuoksi hänen on ollut pakko ottaa vastaan kaikki mahdolliset työt ja luottamustehtäviäkin, jotta hän olisi pärjännyt kahden lapsen yksinhuoltajana.

– Sen päälle vielä taiteilu tukien kanssa. Varsinkin Kelan asumistuen kanssa pulaaminen on aiheuttanut välillä takaisinmaksua, vaikka itse olisikin ilmoittanut kaiken oikein ja ajantasaisesti.

Maija kertoo aiemmin matkustelleensa paljon, mutta vuosiin hänellä ei enää ole ollut varaa siihen.

– Samoin kaikki hankinnat kuten esimerkiksi pesukone aiheuttavat päänvaivaa ja kamppailua talouden kanssa. Vaatehankinnat ja kampaajareissut ovat minimissä.

Pitemmällä tähtäimellä pienituloisuus on vaikuttanut siihen, että Maija ei ole kyennyt säästämään eikä sijoittamaan.

Maijan mukaan pelkillä tuilla eläminen on vetänyt talouden tiukaksi ja tärkeistäkin jutuista on pitänyt luopua, jotta lapsilla olisi kohtuullinen elämä.

– Kalliita harrastuksia en ole voinut heille kustantaa.

Maija kertoo, että raha-asiat ovat ylipäätään stressanneet häntä todella paljon. Nyt hänen tilanteensa on kohtuullisen hyvä, mutta hän kertoo oppineensa pelkäämään, ettei se kauan kestä.

– Järjestöjen rahoitus on vaakalaudalla joka vuosi.

Onnekseen Maija kertoo olevansa vahva luonne ja tottunut ajattelemaan, että kaikesta selviää kyllä.

– Kai sitä myös jotenkin tottuu olemaan kaikesta huolissaan koko ajan. Minulla on myös huumorintajua, jolla pärjää pitkälle. Oma valintani oli tehdä lapsia eikä minulla ollut mitään harhakäsityksiä lapsiperheen arjesta.

Tällä hetkellä Maija asuu yksin opaskoiransa kanssa.

– Kaksi nuortani asuu omillaan, mutta äipän taloudellista tukea tarvitaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Kolmio on minulle liian iso ja kallis, mutta pienempää ei ole löytynyt toistaiseksi ja sokealle muuttaminen merkitsee rutkasti uudelleen opeteltavaa.