Tue aivojesi terveyttä
Aivoterveyden perustekijöitä ovat esimerkiksi riittävä fyysinen aktiivisuus, päihteettömyys ja terveellinen ruoka. Aivojen hyvinvointia suojaavat tekijät kuuluvat jokaiselle.
Aivoterveys voi terminä kuulostaa vieraalta esimerkiksi silloin, jos on kokenut aivosairauden oireita. Toinen hyvä ilmaisu on esimerkiksi aivojen hyvinvointi.
– Aivot ovat mielen koti, sillä tunteiden säätely ja kokemukset lähtevät aivoista, muistuttaa Aivoliiton Kansallisen aivoterveysohjelman ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto.
Myös kansallisessa aivoterveysohjelmassa todetaan, että aivoterveys on koko Suomen yhteinen pääoma. Ohjelmassa keskitytään aivoterveyttä suojaaviin tekijöihin. Ravinnon ja unen kaltaisten perustekijöiden lisäksi esiin nostetaan se, että aivoterveys- ja aivosairausymmärrys sekä aivojen hyvinvoinnin arvostus on vahvistunut.
– Myös aivoergonomia tulee ottaa huomioon kaikissa toimintaympäristöissä. Tällä tarkoitetaan aivojen tiedonkäsittelyn ja tunnetoimintojen huomioimista kaikissa ympäristöissä, Keltto listaa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan aivoterveys käsittää hermostollisen kehityksen, aivojen muokkautuvuuden, aivotoiminnan ja palautumisen elämän aikana. Hyvä aivoterveys edistää yksilön mahdollisuuksia toteuttaa omia kykyjään. Samalla se auttaa optimoimaan kognitiivista, emotionaalista ja psykologista toimintaa, jotta ihminen selviytyy eri elämäntilanteista.
Miten tukea aivoterveyttä?
Unesta ei ikään katsomatta kannata tinkiä. Ihminen kaipaa rytmiä arkeensa. Säännöllinen unirytmi eli nukkumaan meno ja herääminen aamuisin samaan aikaan on tärkeää. Esimerkiksi ikääntyvillä henkilöillä voi olla päivisin aikaa ja päiväunet saattavat houkuttaa.
– Tutkijoiden mukaan päiväunia ei kuitenkaan saisi ottaa enää klo 16 jälkeen, jotta unipainetta kertyy iltaa kohden, Keltto korostaa.
Myös digitaalisen maailman ja sosiaalisen median kohtuullistaminen tukee aivojen hyvinvointia. Jatkuvalla tietotulvalla ja keskeytyksillä voi olla aivoille haitallisia vaikutuksia.
Fyysisellä aktiivisuudella on suuri vaikutus mielen hyvinvointiin. Terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutti on laatinut liikkumisen suositukset eri kohderyhmille.
Suositukset löytyvät UKK-instituutin verkkosivuilta. Liikuntaa olisi hyvä harjoittaa päiväsaikaan, ettei se jäisi illan viimeiseksi aktiviteetiksi. Nukahtaminen voi olla helpompaa, kun aivot ja keho eivät käy kierroksilla.
Myös omatoimisuudesta on hyvä pitää huolta, jotta muun muassa fyysinen aktiivisuus pysyy yllä. Esimerkkejä omatoimisuuden harjoittamisesta ovat esimerkiksi terveellisen välipalan tekeminen tai ystävän kanssa lenkille lähteminen, jolloin mukaan tulee myös sosiaalisuuden elementti.
Aivoja on myös hyvä aktivoida. Keinoja tähän ovat esimerkiksi ristikot, pulmatehtävät ja vanhojen asioiden muisteleminen.
Näin tuet aivojen hyvinvointia
Liikunta
- Liikunta kehittää muun muassa koordinaatiokykyä ja muistia.
- Harrasta mielekästä liikuntaa, se voi myös laskea verenpainetta
Uni
- Huolehdi unirytmistäsi, sillä uni on välttämätöntä muun muassa aivojen palautumiseen.
- Vältä teknisten laitteiden käyttöä tai raskasta liikuntaa, jotta aivosi ehtivät rentoutua ennen nukkumaanmenoa.
Ravinto
- Nauti värikkäitä kasviksia. Niistä saa ravinteita ja antioksidantteja eli esimerkiksi tulehduksia torjuvia yhdisteitä.
- Maistele erilaisia marjoja ja hedelmiä, ne virkistävät aivoja.
- Suosi täysjyvätuotteita. Ne vaikuttavat suoliston toimintaan ja sitä kautta aivoihin.
- Suolan käyttöä kannattaa tarkastella. Kansallisten ravitsemussuositusten mukaan suolan saantisuositus on alle 5 g päivässä.
- Voit käyttää ruoan maustamiseen myös erilaisia mausteita ja yrttejä.