Siirry sisältöön
Airut 5/2025

Airut-podcast: Pistekirjoitus 200 vuotta – lukutaito sormenpäissä

Nainen ja kaksi miestä istuu pöydän ääressä mikrofonit edessään.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Sari Karjalainen, Kari Huuskonen ja Markku Möttönen studiossa.
Kuva: Marika Mäkinen

Airut-podcastin uudessa jaksossa sukelletaan pistekirjoituksen historiaan, käyttöön ja tulevaisuuteen. Haastateltavina ovat pistekirjoituksen ohjaaja Sari Karjalainen sekä Näkövammaismuseo Memonan museoamanuenssi Kari Huuskonen.

Teksti ja kuva Marika Mäkinen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun 15-vuotias ranskalainen koulupoika Louis Braille kehitti sokeille tarkoitetun pistekirjoituksen. Podcastin juontaja Markku Möttönen johdattaa kuulijat matkalle pistekirjoituksen historiaan ja sen merkitykseen nykypäivän näkövammaisille.

Sari Karjalaiselle pistekirjoitus on arjen perusta – luku- ja kirjoitustaito, joka näkyy muistiinpanoissa, resepteissä, levyjen ja maustepurkkien merkinnöissä. Iltasatujakin hän luki lapsilleen yhdessä sokean puolisonsa kanssa. Hän kertoo, että pistekirjoitus tuo itsenäisyyttä ja rauhaa korvien varassa elävän arkeen. Karjalainen myös opettaa pistekirjoitusta, ja rohkaisee kiinnostuneita ottamaan yhteyttä hyvinvointialueelleen tai Näkövammaisten liittoon.

Kari Huuskonen avaa pistekirjoituksen historiaa. Ennen Braillen järjestelmää sokeiden koulutusmahdollisuudet olivat heikot, ja he elivät pitkälti suullisen tiedon varassa. Braillen nerokas kuuden pisteen järjestelmä pohjautuu ranskalaisen Charles Barbierin pisteisiin perustuvaan kirjoitusmenetelmään, mutta Braille kehitti siitä huomattavasti käyttökelpoisemman version. Järjestelmä levisi Suomeen 1860-luvulla sokeain koulujen myötä ja vakiintui käyttöön 1890-luvulla.

Podcastissa käsitellään myös pistekirjoituksen tulevaisuutta. Teknologian kehittyessä monet ovat epäilleet sen katoamista, mutta molemmat asiantuntijat uskovat sen säilyvän. Karjalainen muistuttaa, että pistekirjoitus on tärkeä osa luku- ja kirjoitustaitoa – myös digiaikana, sillä pistekirjoitus on integroitavissa tietokoneisiin ja älylaitteisiin.

Lopuksi Huuskonen kiteyttää pistekirjoituksen merkityksen.

– Se on mahdollistanut sokeille saman kirjallisen kulttuurin murroksen kuin painettu sana kaikille ihmisille.

Luit juuri tiivistelmän Airut-podcastista, jonka voit kuunnella osoitteessa soundcloud.com/nakovammaistenliitto/airut-podcast-2-25. Podcastin tekstivastine löytyy Airuen verkkolehdestä osoitteesta www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet. Seuraava jakso ilmestyy 15. joulukuuta.