Vaali mielenterveyttäsi
Mitä tehdä, jos mielenterveys kaipaa huomiota tai tukea? Arjessa on mahdollista tehdä erilaisia mielenterveyttä edistäviä ja ylläpitäviä tekoja. Fyysisen voiman rinnalla on tärkeää muistaa harjoittaa myös henkistä voimaa.
Mielenterveyttä voi ajatella arkisena asiana, joka kaipaa huomiota joka päivä. Arjen hulinoissa voi kuitenkin olla joskus haastavaa opetella huomaamaan muutoksia omissa tunteissa tai olossa. Saatat huomata yhtäkkiä olevasi kovin negatiivinen, toivoton, turhautunut ja äreä.
– Tällaisessa tilanteessa on hyvä pysähtyä ja miettiä, mistä käytös voisi johtua, kertoo Mieli ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntija Elina Marjamäki.
Milloin on syytä pysähtyä?
Jos et enää löydä iloa asioista, jotka ennen tuottivat sitä, pysähdy miettimään, mitä juuri nyt tarvitsisit. Kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä, mutta jos mieliala ei palaudu, on tärkeää pysähtyä asian äärelle. Mielenterveytesi kaipaa etenkin tällaisessa tilanteessa huomiotasi.
Fyysistä kuntoa on hyvä harjoittaa, mutta myös henkistä kuntoa voi treenata. Mieli kaipaa yhtä lailla jumppaa, jotta aivot ja tunteet pääsevät tuulettumaan.
– Jos jokin asia masentaa, se ei tarkoita, että ihminen olisi automaattisesti kliinisesti masentunut. Esimerkiksi television avaaminen tai sosiaalisen median selaaminen voi nykypäivän surullisten uutisten vuoksi tuottaa pahaa oloa, sillä olemme empaattisia, Marjamäki muistuttaa.
Palautuminen on tärkeää
Liian vähäinen stressin määrä ei ole hyväksi, kuten ei ole liiallinen stressikään.
– Stressinhallinta on kuin viulunsoitto. Jos stressiä on liian vähän, viulunkielet ovat liian löysät. Jos taas stressiä on liikaa, viulunkielet ovat liian kireät. Viulu soi kauniisti, kun stressiä on sopivassa suhteessa, Marjamäki kuvailee.
Jos huomaat, että olet jatkuvasti kireä ja jännittynyt, pohdi, millaiset mielenterveyden tarpeesi tänään ovat. Mitä voisit mielesi eteen tehdä? Voisitko ottaa aikaa itsellesi, esimerkiksi tee- tai lukuhetken, vai kaipaako kehosi liikettä tai mieli kuulumisten vaihtoa ystävän kanssa?
On yleinen harhaluulo, että palautuminen on vain sitä, kun makoilee koko illan suoratoistopalveluiden kanssa sohvalla. Se ei välttämättä palauta tarpeeksi. Esimerkiksi käsityöt, ulkoilu, ystävien tapaaminen tai jokin täysin erilainen tekeminen voivat edesauttaa palautumista enemmän.
Miten kertoa kuormituksesta töissä?
Työkuormituksen ja työstressin puheeksi ottaminen esihenkilön kanssa voi tuntua vaikealta.
Hyvä keskustelunaloitus voi olla esimerkiksi lause “Olen huolissani omasta jaksamisestani ja haluaisin jutella”. Tällöin on myös hyvä pohtia yhdessä, voisiko työkuormaa säädellä ja työtä rytmittää sekä priorisoida työtehtäviä.
– On hyvä muistaa, että kuunteleminen on usein tärkeintä, ei aina itse ratkaisu, Marjamäki muistuttaa.
Elina Marjamäki pitää asiantuntijapuheenvuoron Visus-hankkeen päätösseminaarissa 28.11.2025 Iiris-keskuksessa, Helsingissä. Puheenvuoroa voi kuunnella myös Teams-etäyhteydellä.