Näkövammaisten ääni kuuluviin
Ministeriöt, eduskunta, hyvinvointialueet ja kunnat näyttävät yhtenään tekevän näkövammaisten elämään vaikuttavia suunnitelmia ja päätöksiä. Suojateitä muutetaan ylityspaikoiksi, sähköpotkulaudat huristelevat ympäriinsä ja hiljaiset autot ilmestyvät sokean kävelijän eteen. Vammaispalvelulakia uudistetaan ja arjen sujumisen kannalta välttämättömät vammaispalvelut ovat uhattuina.
Sivusta tätä ei seurata, vaan näkövammaisten tarpeet tuodaan virkahenkilöiden ja päättäjien tietoon. Olemme työryhmissä ja verkostoissa ja tuomme asiantuntemuksemme esiin lausunnoissa eduskunnan valiokunnille tai ministeriöille, kun lakiesityksiä valmistellaan. Tilaisuuden tullen annamme kurkistuksen näkövammaisen arkeen viemällä vieraita Pimé Caféhen, antamalla mahdollisuuden kävellä mustat laput silmillä valkoisen kepin kanssa tai esimerkiksi putkinäköä havainnollistavat simulaatiolasit päässä.
Vaikuttamistyössä tuloksia ei tule hetkessä. Tänään tehty työ voi näkyä vuoden tai viiden kuluttua. Joskus tulos on täydellinen onnistuminen, joskus jotain puolittaista ja joskus on nostettava kädet ylös todeten, että kaikki tehtiin, mutta tulos ei tyydytä. Yksi onnistumisen esimerkki on muutoksen saaminen perusopetukseen säädettyyn kännykkäkieltoon. Saimme lakiin muutoksen, jossa mobiililaitteiden käyttö apuvälineenä sallittiin.
Vaikuttamistyö on myös yhteistyötä. YK:n vammaisoikeuskomitea käsitteli Suomen ensimmäisen YK:n vammaissopimuksen maaraportin elokuussa. Vammaisjärjestöt tekivät rinnakkaisraportin ja viestittivät komitealle Suomen heikentyneestä tilanteesta. Komitean Suomelle antamissa suosituksissa näkyy vammaisjärjestöjen käden jälki. Tehtäväksemme jää tarkkailla, että suosituksia laitetaan toimeen. Askeleet taaksepäin on saatava pysähtymään.
Sari Kokko on Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja.