Siirry sisältöön
Airut 6/2025
Terveydeksi!

Talviliikunta tarjoaa mahdollisuuksia näkövammaiselle

Laskettelija mäessä neonkeltamustassa takissa, kypärä päässä ja laskettelulasit silmillä.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Lähde rohkeasti kokeilemaan vaikka laskettelua!
Kuva: Lu Mikhaylova / Shutterstock.com

Talviliikunta antaa mahdollisuuden nauttia raikkaasta ulkoilmasta. Samalla liikunnan tuomat terveysvaikutukset näkyvät kehon ja mielen hyvinvoinnissa. Näkövammaisella on monta mahdollisuutta harrastaa, kun vain rohkeasti lähtee liikkeelle – myös talvella.

Teksti Katri Suomalainen

– Näkövammaisille erittäin hyvin soveltuvia talviliikuntalajeja ovat muun muassa maastohiihto, lumikenkäily, laskettelu ja luistelu, toteaa Paralympiakomitean lajikoordinaattori Jarno Saapunki, joka on itsekin näkövammainen.

Usein aloittamisen kynnys voi tuntua korkealta, mutta kun lähtee liikkeelle avustajan kanssa ja liikkuu oman kunto- ja taitotasonsa mukaisesti, on liikkuminen turvallista.

– Turvallisuutta voi lisätä käyttämällä huomioliivejä sekä erilaisia opastamista helpottavia apuvälineitä, kuten hiihdossa tai laskettelussa käytettäviä kypäräpuhelimia, Saapunki kertoo.

Talviliikuntaan soveltuvien kypäräpuhelimien hinta on noin 200-250 euroa. Käytössä voi olla myös kaiutinreppu, jolloin edellä hiihtävästä oppaasta lähtee äänisignaali, jota näkövammainen pystyy seuraamaan.

Tavoitteellisempaa harrastamista

Jos talviurheilusta haluaa tehdä tavoitteellisempaa, kannustaa Saapunki ottamaan rohkeasti yhteyttä oman paikkakunnan urheiluseuraan.

– Etukäteen voi kertoa näkövammaisuudesta ja että on tulossa harrastamaan avustajan kanssa. Myös Paralympiakomitea auttaa urheiluseuroja tarvittaessa muun muassa kertomalla, mitä tulee ottaa huomioon näkövammaisen harrastajan kanssa, Saapunki toteaa.

Avustajan kuntotason on oltava riittävä näkövammaisen opastamiseen.

– Jos haluaa kehittää kuntoa, on tärkeää huomioida, että opas pysyy matkassa ja askeleen edellä. On tärkeää, että esimerkiksi hiihtäessä opas ei joudu hiihtämään täysillä, jotta hän pystyy antamaan ohjeita, Saapunki sanoo.

Jos sopivia oppaita ei löydy omasta tuttavapiiristä, voi olla yhteydessä paikalliseen urheiluseuraan. Saapunki muistuttaa, että avustajatunteja kannattaa hakea liikuntaan erikseen. Esimerkiksi näkövammaiselle hiihtäjälle sopiva opas voisi olla hiihtäjätaustainen opiskelija.

Tärkeintä talviliikunnassa on, että lähtee liikkeelle, sillä talvi tarjoaa mahdollisuuksia jokaiselle.