Siirry sisältöön
Airut 1/2026

Airut-podcastin aiheena tekoäly

Kolme miestä studiossa,
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Aapo Latvala (vas.), Ville Lamminen ja Markku Möttönen studiossa.
Kuva: Marika Mäkinen

Airut‑podcastissa keskustellaan tällä kertaa tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista erityisesti näkövammaisten näkökulmasta.

Markku Möttönen haastattelee Microsoftin pilviarkkitehti Aapo Latvalaa ja Näkövammaisten liiton digitalisaatioasiantuntijaa ja aktiivista tekoälyn käyttäjää Ville Lammista.

Teksti ja kuva Marika Mäkinen

Tekoäly on ujuttautunut osaksi arkea, usein huomaamattakin, mutta millaisia vaikutuksia sillä on työelämässä ja vapaa-ajalla? Entä miten saavutettava tekoäly on?

Aapo Latvala kertoo kiinnostuneensa tekoälystä jo lapsuudessa tietokonepelien kanssa. Työssään hän suunnittelee asiakkaille tekoälyratkaisuja ja näkee kehityksen seuraavina askelina multimodaaliset mallit sekä niin sanotut ”digitaaliset minät”, jotka voivat tulevaisuudessa tukea ihmistä monipuolisesti verkossa ja arjessa.

Ville Lamminen puolestaan kuvaa, miten tekoäly voi olla näkövammaiselle käyttäjälle merkittävä apuväline esimerkiksi tulkitsemalla ympäristöä ja kuvia. Arjessa erityisen tärkeitä sovelluksia ovat Be My Eyes, Be My AI ja Seeing AI sekä tekoälyn kanssa käydyt keskustelut.

Haasteitakin on. Palvelut muuttuvat nopeasti, eivätkä ne aina täytä saavutettavuusvaatimuksia. Generatiivinen tekoäly tuottaa toisinaan virheellisiä kuvauksia ja vastauksia, mikä voi näkövammaisen näkökulmasta olla jopa vaarallista. Sekä Lamminen että Latvala korostavat läpinäkyvyyttä, vastuullista kehitystä ja laadukasta koulutusdataa, jotta mallit toimisivat yhdenvertaisesti kaikille käyttäjille. Latvala nostaa esimerkiksi varhaiset kasvojentunnistusalgoritmit, jotka tunnistivat heikosti tummaihoisia ihmisiä.

Tulevaisuudessa tekoäly voi sekä lisätä että vähentää yhdenvertaisuutta: hyötyjen saavuttaminen edellyttää hyviä digitaitoja ja saavutettavia palveluita. Mahdollisuudet ovat silti valtavat. Tekoäly voi tukea lääketiedettä, toimia luovana kumppanina ja helpottaa arkea monin tavoin. Ville Lamminen toivoo erityisesti kehittyneitä älylaseja ja luotettavampaa ympäristön tunnistusta.
Tekoäly on jo osa näkövammaisten ihmisten arkea, ja uteliaisuus sekä digitaitojen kehittäminen ovat avaimia sen hyödyntämiseen.

Luit juuri tiivistelmän Airut-podcastista, jonka voit kuunnella osoitteessa soundcloud.com/nakovammaistenliitto/airut-podcast-1-26. Podcastin tekstivastine löytyy Airuen verkkolehdestä osoitteesta www.airutlehti.fi/toimitus/tekstivastineet. Seuraava jakso ilmestyy 17. huhtikuuta