Kohtaavatko elämänvaiheet ja tarpeet?
Vuoden alussa voimaan tullut muutos vammaispalvelulakiin ei muuttanut itse palveluja, kuten henkilökohtaista apua tai liikkumisen tukea. Se täsmensi, kenelle vammaispalveluja myönnetään ja millä perusteilla. Muutos on merkittävä näkövammaisten kannalta.
Lakiin lisättiin säännös elämänvaiheista. Jatkossa arvioidaan, poikkeaako vammaisen avun tai tuen tarve siitä, mikä hänen elämänvaiheessaan katsotaan tavanomaiseksi. Näkövamma ei ole sidottu ikään, mutta sen vaikutukset arkeen vaihtelevat elämänvaiheiden mukaan. 25-vuotiaan opiskelijan ja 80-vuotiaan eläkeläisen tarpeet ovat erilaisia.
Säännös herättää paljon kysymyksiä. Kuka määrittelee, mikä on tavanomainen tarve missäkin elämänvaiheessa ja milloin yleiset palvelut riittävät? Arvioinnin ei tule perustua yleistäviin oletuksiin vaan yksilölliseen tilanteeseen.
Olemassa olevat vammaispalvelupäätökset eivät muutu automaattisesti. Ennen vuotta 2025 tehdyt päätökset ovat voimassa siirtymäajan mukaisesti vuoden 2027 loppuun.
Vammaispalveluja haettaessa keskeistä on oma ääni ja perustelut: miten näkövamma vaikuttaa arkeen ja elämään ja miten tarpeet poikkeavat samassa elämänvaiheessa olevan näkevän ihmisen tarpeista. Tässä oikeuksienvalvontamme auttaa.
Lain muutos lisää tiedon tarvetta. Järjestämme huhti-toukokuussa koulutuksia vammaispalveluista. Kerromme lisää verkkosivuillamme ja eri kanavissamme. Tieto vahvistaa oikeuksia ja auttaa varmistamaan, että elämänvaiheita punnittaessa yksilö ei katoa.