Siirry sisältöön
Airut 2/2026

Annansilmiä 50 vuotta

Annansilmät-kirjeitä ja -kalentereita, Annansilmät-ystävä-lehtiä ja keräyslippaita.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Annansilmät-keräyksen kirjeitä ja keräyslippaita eri vuosikymmeniltä.
Kuva: Minxin Lai

Näkövammaisten liiton varainkeruulla on pitkät perinteet.

Edeltäjämme Sokeain Keskusliitto keräsi varoja kukkien myynnillä jo 1920-luvulla.

Teksti Markku Juntunen
Mies ja nainen seisovat lavalla mikrofonit edessään puna-valkoiset liivit yllään.
Liiton entinen puheenjohtaja Pentti Kivelä ja tiedotuspäällikkö Anna-Maija Kurvinen-Tikkanen Annansilmät-keräyskampanjan päätapahtumassa vuonna 2003.

Historia huomioon ottaen oli luontevaa, että kukkatunnuksesta tuli varainhankintamme symboli. Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä mainetta niittänyt Terho Ovaska suunnitteli Annansilmä-kukan vuonna 1976.

Ovaska muisteli Annansilmät-ystävälehdessä kaksikymmentä vuotta myöhemmin, miten hän alkoi etsiä rintamerkkiin sopivaa kukkaa kasvikuvastoista. Kun kirjan sivuilta kääntyi esiin annansilmä, Ovaska koki ahaa-elämyksen. Kampanjaidea syntyi siltä istumalta: Ostamalla merkin annan silmät.

 Lipaskeräyksiä ja talkoita

Jo samana vuonna tunnus painettiin rintamerkkeihin, joiden myynnillä koululaiset keräsivät rahaa Näkövammaisten Keskusliiton uudelle näönkuntoutuskeskukselle. Koululaiset möivät kolmen markan hintaisia rintamerkkejä kaduilla, ovilla, raveissa, tavarataloissa, tansseissa ja urheilukilpailuissa.

– Ensimmäinen suuri Annansilmät-keräys vuonna 1976 tuotti 1,6 miljoonaa silloista markkaa. Annansilmät-tempauksella ei ainoastaan kerätty rahaa, vaan myös opetettiin suomalaisia suojelemaan näköään. Siihen olikin syytä, sillä 1970-luvulla tapahtui vuosittain noin 26 000 silmätapaturmaa pelkästään työpaikoilla, Näkövammaisten liiton varainhankintajohtaja Rami Björkberg kertoo.

Kolme miestä ja nainen tietokoneen ääressä. Yksi mies istuu koneen edessä ja loput seisovat vieressä.
Liiton nykyinen varainhankintatiimi: Rami Björkberg (oik), Markku Juntunen, Ville Blom ja Minxin Lai.

Isoja Annansilmät-kampanjoita järjestettiin aika ajoin myös myöhemmin. Vuonna 1981 Näkövammaisten Keskusliitto järjesti suurimmat Suomessa koskaan järjestetyt tavara-arpajaiset, joiden tuotto käytettiin näkövammaisten monitoimitalon palvelujen kehittämiseen.

Vuonna 1984 järjestettiin Annansilmät-talkoot 84-suurkampanja, jolla kerättiin varoja näkövammaisten alueellisten toimintakeskusten perustamiseen, lomakotitoimintaan ja kuurosokeiden palvelutalohankkeeseen.

– Joulukuun 2. päivä oli suuri talkoopäivä. Silloin 60 000 vapaaehtoista kävi suomalaisten kotiovilla rahankeräyslippaan kanssa. Talkootoimikunnat järjestivät myös huutokauppoja, myyjäisiä, iltamia, konsertteja ja teatteriesityksiä lipaskeräystä vauhdittamaan.

Mies ja nainen punavalkoisissa keräysliiveissä ja keräyslippaat käsissä. Miehellä opaskoira. Pieni tyttö laittaa miehen keräyslippaaseen rahaa. Tytön äiti seisoo tämän takana ja pitää kättä tytön olkapäällä.
Annansilmät-lipaskeräys Helsingin Itäkeskuksessa vuonna 2003.

Vuonna 1990 käynnistynyt Annansilmät-kirjekeräys on Näkövammaisten liiton varainhankinnan kivijalka tänäkin päivänä. Annansilmät-lahjoittajille lähetettävissä kirjeissä kerrotaan tositarinoita näkövammaisten elämästä ja Näkövammaisten liiton työstä. Kirjekeräyksen onnistuminen on Näkövammaisten liitolle kohtalonkysymys. 

Tarinat saavat ihmiset lahjoittamaan

– Annansilmät-keräys on nyt ajankohtaisempi ja tärkeämpi kuin koskaan, sillä järjestöjen valtionavustukset ovat pienentyneet merkittävästi viime aikoina. Näkövammaisyhteisö on vahva, yhdessä voimme turvata näkövammaisten tarvitsemat palvelut myös tulevina vuosina, sanoo Rami Björkberg.