Laskettua aikaa -kuunnelma tuo Ukrainan sodan ihon alle
Tänä vuonna Sokeain kuunnelmapalkinnon saa Hanna Leivonniemen käsikirjoittama ja Marja Pyykön ohjaama kymmenosainen kuunnelma Laskettua aikaa.
Pääosissa loistavat Mimosa Willamo ja Joonas Saartamo sekä ukrainalaiset Juliana Voronina ja Ruslan Gunko. Äänisuunnittelusta vastaa Anders Wiksten.
Kuunnelma alkaa hetkestä, jona Ukrainan sota syttyy helmikuussa 2022. Toimittaja Nora (Mimosa Willamo) on innokkaana lähdössä jutuntekomatkalle Ukrainaan. Hänellä on matkaan monta syytä. Hän haluaa todistaa, että nainenkin voi pärjätä sotareportterina ja hankalan avoliiton puhumattomat asiat on helpompi jättää taakseen ja vain lähteä. Työparikseen hän saa karskin ja kokeneen kuvaajan, Kallen (Joonas Saartamo). Pakkaa sotkee Noran ex-mies, joka on nykyisen vaimonsa kanssa hankkinut ukrainalaisen sijaissynnyttäjän tulevalle lapselleen, mutta nyt synnytysklinikkaan ei saada yhteyttä. Voisiko Nora auttaa löytämään viimeisillään raskaana olevan sijaissynnyttäjän Olhan (Juliana Voronina) sodan keskeltä?
Sodan leimahtaminen vuonna 2022 antoi käsikirjoittaja Hanna Leivonniemelle alkusysäyksen ideaan.
– Minulle tuli voimakas olo, että ainoa asia, mikä tuntui tärkeältä ja mistä halusin kirjoittaa, oli ihmisten välinen hyvyys. Haluan jättää töilläni jonkinlaisen korkeuteen kurottavan ajatuksen, Leivonniemi kertoo.
Myös ohjaaja Marja Pyykkö haluaa työllään muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi.
– Kun viime vuonna täytin 50 vuotta, huomasin haluavani yhä enemmän tehdä tarinoita, joiden ydin voimistaa hyvyyttä maailmassa. Olen halunnut poistaa elämästä raskasta ironiaa ja sarkasmia, Pyykkö pohdiskelee.
Kokeneet tv-tekijät ensi kertaa kuunnelman teossa
Sekä ohjaajalla että käsikirjoittajalla on vuosien kokemus televisio-ohjelmien ja elokuvien teosta. Hanna Leivonniemi on ollut pääkäsikirjoittajana muun muassa sarjoissa Syke ja Kotka 10 ja käsikirjoittanut elokuvan Levoton Tuhkimo. Marja Pyykön ohjaamia tv-sarjoja ja elokuvia ovat muun muassa Paratiisi, Koukussa ja Yösyöttö.
Molemmat olivat kuitenkin ensikertalaisia kuunnelman tekijöinä.
– Minun piti ajatella joitain asioita toisella tavalla. Televisiossa ja elokuvassa ajatus on: ”Näytä, älä selitä”. Se tarkoittaa, että monesti asioiden kuvittaminen toimii tehokkaammin kuin kaiken sanominen ääneen. Kuunnelmassa ajatus piti kääntää siihen, mitä tarvitsee sanoa ääneen, jotta kerronta toimii, sanoo käsikirjoittaja Hanna Leivonniemi.
– Äänen voimakkuus oli erityinen kokemus, se, miten ääni kuljettaa tunnetta. Se ruokki kokeilunhaluani, ohjaaja Marja Pyykkö muistelee.
– Ääni on intiimimpi väline kuin kuva. Tv:ssä välissä on ruutu, kun taas kuunnelmassa ääni tulee lähelle, suoraan korviin, Leivonniemi jatkaa.
Kun kuunnelman toimittajakaksikko Nora ja Kalle saapuvat Ukrainaan, alkavat vieraan maan ja sodan äänet vallata alaa. Ensimmäinen ilmahälytys hätkähdyttää. Kiovalaisen metroaseman äänimaisemassa mies soittaa selloa peittääkseen räjähdysten ääniä.
Marja Pyykkö antaa esimerkin siitä, miten äänikuvia rakennettiin.
– Yritin tosi pitkälle vain sulkea silmät ja kuvitella, mitkä äänet syöttävät tietoa tilanteista. Kun mennään pommitettuun kämppään, jossa ei ole ulkoseinää, mitä kuuluu sisällä asunnossa ilman seinien turvaa? Keksin, että siellä voisi kuulua lipputangon kilkatus, joka aiemmin kuului pihalla.
Eri kielet muodostavat kuunnelmassa oman äänimaisemansa. Toimittajat saavat Ukrainassa tulkiksi ja avuksi Kyrylon (Ruslan Gunko). Hän kääntää puheita ukrainasta englanniksi. Välillä tunteet kuumenevat ja tulkki tyytyy kääntämisen sijasta sanomaan, että nyt on parasta vain lähteä.
– Käsikirjoittajana minun piti miettiä, miten pidän huolta siitä, että kuulija pysyy mukana vieraskielisissä keskusteluissa. Televisiossa kaikki olisi vain tekstitetty, Leivonniemi miettii.
– Mietimme yhdessä sitä, miten joskus päähenkilöt ymmärtävät mitä puhutaan, joskus eivät. Kun Nora joutuu uhkaavaan tilanteeseen venäläissotilaiden kanssa, idea on, että Nora ei tajua, mistä puhutaan ja hätä syntyy siitä, Pyykkö jatkaa.
Taustatutkimusta ja yhteistyötä
Hanna Leivonniemi teki kuunnelmaa varten paljon taustatyötä. Hän jututti naista, joka oli saanut lapsen ulkomaisen sijaissynnyttäjän avulla. Parikin toimittajaa kertoi, millaisia tilanteita voi tulla vastaan Ukrainassa työkeikoilla.
– Minulla oli apuna ukrainalainen nainen, joka oli paennut lastensa kanssa Suomeen sodan alussa. Kävimme yhdessä läpi tekstiä ja hän auttoi yksityiskohdissa paljon, Leivonniemi kertoo.
Kuunnelmassa on myös ukrainalaisia näyttelijöitä.
– Ilman heitä koko työstä ei olisi tullut mitään. Kukaan ukrainalaisista ei kuitenkaan ole ammattinäyttelijä. Ammattilainen osaa suojata omaa henkilökohtaista ydintään koulutuksensa ja kokemuksensa turvin. Kun ihmiset, joilla ei ole tätä ammattitaitoa näyttelevät aika hurjiakin kohtauksia, heitä tarvitsee ohjata eri tavalla. Joillain ihmisillä sodan kokemukset olivat hyvin lähellä, Pyykkö sanoo.