Airut-podcastin 3/2025 tekstivastine

Näkövammaisten liitto, yhdessä näemme enemmän.

Airut podcast on Näkövammaisten liiton Airut-lehden sukellus aiheeseen, joka herättää kysymyksiä, hämmästystä, toiveikkuutta tai iloa. Langan alkupää voi olla näkövammaisen ihmisen käsissä, mutta sen toista päätä saattaa pidellä ihan kuka tahansa. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan Airut podcastia, jonka aiheena tällä kertaa on joulumusiikki.

Möttönen:    Minä olen Markku Möttönen, ja tällä kertaa johdattelen teitä joulumusiikin, ja erityisesti jouluisen kuoromusiikin sykähdyttävään maailmaan. Olen saanut tänne vieraakseni kaksi herraa. Toinen heistä Suomen eturivin kuorojohtaja Pasi Hyökki, tervetuloa Pasi.

Hyökki:           Kiitoksia, hauska olla täällä.

Möttönen:    Niille, jotka ei kuoromusiikkia sillä tavalla seuraa, niin voidaan kertoa, että sinut erityisesti tunnetaan Ylioppilaskunnan laulajien kuoronjohtajana, mutta samoin Tapiolan kuoron kuoronkohtajana. Ja mitenkäs se sinun lauluharrastuksesi? Siinä on jotain poikkeuksellista.

Hyökki:         No juu, mä olen sillä lailla poikkeuksellinen ääniala, että mä olen tällanen niin sanottu sopranista, eli miessopraano. Tosin kyllä laulan ihan miesäänelläkin sitten tenoria, mutta tuota sopranista tietenkin on se, joka herättää eniten huomiota.

Möttönen:    No, kun päästiin vielä näihin äänialoihin, niin miten se sopranista suhteutuu kontratenoriin?

Hyökki:         Se on korkeampi kun kontratenori. Kontratenori on siis miesaltto, sitä kutsutaan Italiassa kontraltistaksi, joka selventää asiaa ehkä paremminkin. Ja sitten Italiassa myöskin on tämä sopranista ääniala, joka on sitten tosiaan miessopraano.

Möttönen:    No niin, näillä eväillä päästään pian puhumaan kuoromusiikista enemmänkin, ja erityisesti joulumusiikista. Sitten meillä on toisena vieraana musiikin harrastaja, ja itsekin pianoa soittava Iiro Nummela, tervehdys Iiro.

Nummela:    Terve, ja kiva olla täällä.

Möttönen:    Ja sinullekin tuo kuoromusiikki on aika lähellä sydäntä. Sä seuraat ainakin Cantores Minores -kuoron edesottamuksia, miksi?

Nummela:    No, Cantis-vanhempana niin sanottuna seuraan, eli poikani on siellä altossa laulamassa.

Möttönen:    No niin, mennään sitten suoraan syvään päätyyn niin sanotusti, ja lähdetään keskustelemaan joulumusiikista. Ja Pasi, sinulta kysyisinkin, mitä se joulumusiikki on, ja miten sen niin kun määrittelisit?

Hyökki:         Joulumusiikki on hyvin yksinkertaisesti joulusta kertovia, tai joulusta inspiroitunutta musiikkia. Eli on olemassa tämmösiä joululauluja, jotka tietenkin meille kaikille on tosi rakkaita, ja niistä monta haluamme aina kuulla jouluisin, ja itsekin laulaa mukana. Ja sitten on tietysti joulumusiikkia, joka on ehkä jouluajasta inspiroitunutta musiikkia monellakin tavalla. Voi olla taidemusiikkia, voi olla säveltäjien tekemiä isoja teoksia, jouluaiheisia teoksia, jouluoratorioita, muuta. Eli joulumusiikki on laaja käsite, mutta ehkä se yhdistävä tekijä on se teksti, ja jouluaine siellä tekstissä. Eli vokaalimusiikkia pääsääntöisesti, myös instrumentaalimusiikkia.

Möttönen:    Mitä joulumusiikki sinulle merkitsee?

Hyökki:         Joulumusiikki merkitsee mulle semmosta niin kun, semmosia tunteita, jotka joulu tuo mukanaan. Musiikki on aika usein semmonen tunnepohjainen asia, ja se vie sinne omiin joulumuistoihin, mitkä on tietenkin lapsesta saakka olleet niitä, jotka koskettaa eniten joulussa. Tietynlainen joulun odotus. Odotushan on monessakin mielessä aina se kaikkein herkullisin aika. Sitten kun päästään siihen varsinaiseen jouluaattoon, niin sitten voi olla, että sitten on jo niin kiire ja kaikkea muuta, että sitä ei oikein osaa nauttia, kun vasta sitten jälkeenpäin, kun on jo ne joulun pyhät ja pysähtyneet ajat. Mutta, että joulu ja joulumusiikki on nimenomaan sitä tunnelman viejää sinne joulun odotukseen ja joulun aikaan.

Möttönen:    Milloin sinä alat kuunnella joulumusiikkia? Et kai sentään juhannuksena.

Hyökki:         No tuota, täytyy sanoa, että jos mä itse kuuntelisin musiikkia, tai joulumusiikkia, niin tavallaan harrastukseksi, niin en varmasti alkaisi. Mutta mä joudun tekemään itse asiassa joulun eteen töitä jo parhaimmillaan niin kun vuoden alussa seuraavan vuoden, tai edellisen vuoden alussa. Eli se on pitkä prosessi. Meillä on, mun kuoroilla on, tai itse johdan yli 20 joulukonserttia joulukuussa, ja se tarkoittaa sitä, että sitä työtä pitää jatkaa vähän koko vuodelle. Eli työkseni joudun kuuntelemaan, ja jopa tekemään joulumusiikkia ihan kevätkaudellakin jopa.

Möttönen:    Iiro, millainen merkitys joulumusiikilla on sinulle?

Nummela:    Tämmönen hyvin samankaltainen, mitä Pasi kertoi siinä mielessä, että tuo paljon muistoja lapsuudesta asti, ja tunnelman luojana toimii. Ja voisin oikeestaan tuohon nyt kertoa semmosen, että mulla on tarkka päivämäärä sille, milloin mä lapsen halusin alkaa kuunnella joulumusiikkia. Se oli aina 1.12.

Möttönen:    Mistä se juontaa?

Nummela:    Se juontaa sellasesta, että silloin piti mummolassa kaivaa, ei sitä taidettu rammariksi sanoa, mutta kuitenkin levysoitin, sitä ei muuten pidetty koko ajan esillä, niin se piti kaivaa se levysoitin sieltä ja kytkee semmoseen radioon kiinni. Ja sitten siihen piti saada semmonen joululevy, jonka toisella puolella oli Cantores Minoresta, en silloin tiennny koko kuorosta juuri mitään, mutta jälkikäteen ilmeni, että se sattu olemaa siinä. Ja tää kuoro tuli sitten myöhemmin meidän elämään. Toisella puolella oli jonkun viihdeorkesterin soittama tämmönen sikermä. Mä en ole ihan varma nyt, mä en ehtinyt kaivaa sitä levyn kantta tuossa esiin, oisko ollu radion viihdeorkesteri tai joku muu, niin siellä oli tämmönen sikermä ihan instrumentaalia, ihan tämmöstä niin kun kevyttä joulumusiikkia, ja se vetos lapseen silloin kaikkein eniten se instrumentaalisikermä.

Möttönen:    Millaista joulumusiikkia sinä mieluiten kuuntelet?

Nummela:    No, aika monenlaista. Kuitenkin nykyisin ehkä, jos valitsen vaikkapa jouluradion kuunneltavaksi näistä kanavaperheestä, niin otan useimmiten sen klassisen joulun, mutta en nyt pelkästään sitä, tykkään kuunnella myöskin jatsia noin muutenkin, ja sitten vähän sellasta ehkä amerikkalaisemman kuuloista joulumusiikkia silloin tällöin.

Möttönen:    Tiedän, että soitat myös pianoa ja olet siinä varsin hyvä soittaja, olen siitäkin tietoinen. Niin soitatko jotain erityisesti joulumusiikista pianolla, tykkäätkö soittaa pianolla joulun aikaan?

Nummela:    No, olen kyllä niin paljon säestänyt joululauluja oikeestaan niin kun lapsuudesta lähtien, että ehkä mulla ei sellasta yhtä ylitse muiden pianosuosikkia ole. Mutta paljon on joululauluja, joita on sillä tavalla mukava soittaa, että yleensä ihmiset osaa ne laulaa, niitä laulaa aika hyvin, ja silloin tykkään siitä, että voin siihen sitten tehdä jotain sellasta sovituksen kaltaista, joka ei sitten välttämättä mene ihan niin sen melodian mukaan, että vähän niin kun muita stemmoja säestyksen kanssa. Vähän saa vapaammin kikkailla, kun voi luottaa, että ihmiset osaa laulaa.

Möttönen:    Joulumusiikkia on ympäri maailmaa, meillä on oma joulumusiikkimme, ja sitten on eri maissa on erilaisia, erilaista joulumusiikkia. Sulla on Iiro kytkös myös Islantiin perheesi kautta, niin millaista joulumusiikkia Islannissa kuunnellaan, tai siellä on?

Nummela:    No, mikä islantilaiseen jouluperinteeseen kuuluu, ja Suomessa vähemmän, niin on tämä kuusen ympärillä tanssiminen. Kai sitä täälläkin on, ja olisko sitten muissa pohjoismaissa myös, en tunne sitä niin tarkkaan. Mutta nimenomaan se kuusen ympärillä piirileikki on silloin, kun perheessä on pieniä lapsia, niin silloin se on semmonen aika isompi juttu, kun Suomessa. Tietysti joulumusiikkikin on sellainen asia, että se jakaa ihmisiä, minkälaisesta musiikista muuten pitää, sen mukaan sitten ehkä hakeutuu erilaisiin konsertteihin, tai sitten hakeutuu mahdollisimman kauas joulumusiikista.

Möttönen:    Mitä sinä Pasi sanoisit joulumusiikin kulttuurisidonnaisuudesta? Meillä on sitä erilaista eri maissa.

Hyökki:         Meillähän on itse myöskin meidän jouluumme tullut paljon vaikutteita Keski-Euroopasta ja sieltä, ja nykypäivänä aika paljon tuotetaan vaikutteita myöskin amerikkalaisesta joulusta. Mä itsekin pidän nimenomaan tämmösestä jazz tyyppisestä joulumusiikista, jota en itse sitten taas tee, niin sitä on ehkä rauhoittavampi kuunnella juuri silloin joulun pyhinä. Mutta meillä on paljon tullut hyviä joululauluja, Maa on niin kaunis, Heinillä härkien, monesta muualtakin kuin vain suomalaista, sitten niistä on tullut hyvinkin osa suomalaista joulua. Jouluyö, Juhlayö, Enkeli taivaan, kaikki nämä ovat Keski-Euroopasta tulleita joululauluja. Ja siinä mielessä niin kielihän on se, joka tekee joululaulusta nimenomaan sen kulttuurisidonnaisen. Eli kun sitä lauletaan suomeksi ja sitä lauletaan pienestä pitäen, niin siihen tavallaan kasvetaan sisään, ja sitä kautta siitä tulee osa meidän omaa kulttuuriperimäämme.

Möttönen:    Sinä Pasi siis johdat Suomen, voisko sanoa the virallista kuoroa, Ylioppilaskunnan laulajia, ja heillä on aina, tai sillä kuorolla on aina, ollut jo vuosikaudet perinteisiä joulukonsertteja näin joulun aikaan. Ja erityisesti ne on täällä pääkaupunkiseudulla suosittuja, mutta onneksi niistä on päästy nauttimaan silloin tällöin myös Yleisradion välityksellä, en tiedä miten käy tänä vuonna. Mutta milloin aloitat valmistautumisen aina kunkin vuoden perinteiseen joulukonserttiin, ja millainen prosessi se valmistautuminen on?

Hyökki:         YL:llä joulukonsertit on tosiaan olleet perinteitä jo sieltä 1900-luvun loppupuolelta asti, ei sen kauempaa kuitenkaan niin kun kuorokonsertit yleensäkään, ne yleistyivät vasta siinä 60-luvun jälkeen. Ja itse asiassa Tapiolan kuoro aloitti tämän perinteen vielä aikaisemmin kun Ylioppilaskunnan laulajat. Meillä tulee joka vuosi YL:n konsertteihin vierailijoita. Eli taiteilija, laulaja, joku instrumentalisti, tai muita. Esimerkiks meillä on ollu juniorijouset siellä, tai Tapiolan kuoron lauluyhtye ja muita, joiden kanssa tietenkin ruvetaan keskustelemaan yhteistyöstä jo edellisen vuoden alussa. Ja niiden kai koko sen ohjelmiston kokoamisprosessi, vaikka se sisältääkin tietyn lailla aina ne perinteiset elementit, niin se prosessi ja suunnittelu aloitetaan tosiaan jo vuotta aikasemmin. Ja samoin Tapion kuorolla, meillä vierailee valojoulukonserteissa aika paljon myöskin muita, kuin omia laulajiamme, vaikka ne laulajat myös soittavat instrumentteja omissa konserteissaan, niin meillä on myöskin ammattilaisvierailijoita, ja siksi nää prosessit on aina tämmösiä pitkin. Kaikkien joulukiireiden pitää huomioida ja saada aikataulut sopimaan.

Möttönen:    Vaikka ne konsertit ovatkin perinteisiä joululauluja, niin niistä tehdään aina uusia sovituksia. Tuleeko sulle mieleen joku mielenkiintoinen sovitus nyt viime vuosilta, mikä ehkä siellä konserteissa on kuultu?

Hyökki:         No, tänä vuonna esimerkiksi kuullaan YL:n joulukonserteissa mun itseni tekemä kokonaan uusi Varpunen jouluaamuna sovitus, joka on ehkä vähän modernimpi, kun mitä on totuttu kuulemaan juuri sen takia, että mulle se teksti ja se tarina siellä avautui sen sovituksen kautta, ja se tukee sitä itse tarinan tietynlaista koskettavuutta ja tunnelmaa, mikä tässä joululaulussa erityisesti on. Ja myöskin tänä vuonna jouluna kuullaan meidän oman laulajan Kare Ollisen sovittamana tämmönen ihan uusi amerikkalaisesta joulumusiikista tunnettu laulu, joka sitten esitetään tänä jouluna ensimmäistä kertaa. Ja Tapiolan kuoron joulukonserteissa oikeastaan mä voisin nostaa sieltä esiin muun muassa meidän tämän vuoden joulukonserttivierailija Jukka Nykäsen tekemän Tule joulu kultainen, ja myöskin tietenkin tämän iki-ihanan Lumiukko sarjasta, joulusarjasta kuuluisan teemalaulun.

Möttönen:    Onko YL:n tämänvuotisessa konsertissa jotain uutta? Keitä siellä on solisteina?

Hyökki:         Tänä vuonna meillä on viime vuodesta tuttu kanteletaiteilija, kansanmuusikko Maija Kauhanen, mutta hänen seuranaan on toinen kansanmuusikko harmonikka- ja harmonitaiteilija Leija Lautamaja, ja he yhdessä muodostaa tämmösen erittäin hienon duon, joka tuo äänimaisemia, ja meidän lauluihin rikkautta niillä omilla osuuksillaan. Eli se on semmonen YL:n tämän vuoden anti.

Möttönen:    Mulle itselleni, olen siis useinkin käynyt perinteisiä joulukonsertteja kuuntelemassa useana vuotena, ja minä vaikutuin vallan tavattomasti, siitä on jokunen vuosi, kun saksofonisti Jukka Perko oli solistina. Ja mä olin todella vaikuttunut. Mä kerroinkin siitä täällä aika monelle, että minua vaikutti esimerkiksi Johanneksen kirkossa se tilanne, kun Perko käveli sitä keskikäytävää ja soitti fonilla melodiateemaa. Se oli aivan jotain uskomatonta kyllä.

Hyökki:         Kyllä se tuo, se tuo jouluun, ja nimenomaan kuorokonserttiin, joka helposti jää sellaiseksi niin kun joululaulukavalkadiksi, vain joululaulu, ja sitten seuraava joululaulu ja niin poispäin. Moni tietysti ehkä odottaakin sitä, mutta meidän konserteissa, sekä YL:n, että Tapiolan kuoron koulukonserteissa mä yritän koota niissä sellaisen tietynlaisen joulukokonaisuuden, sellaisen tunnelmallisen kaaren, joka vie siitä niiden tuttujenkin laulujen kautta myöskin vähän semmoisiin uusiin tunnelmiin, ja sitten lopuksi aina sinne perinteiseen rauhoittuvaan ja pimenevään pysähtymiseen, mikä jouluna on se kaikkein ainutlaatuisinta.

Möttönen:    Tapiolan kuoro on tässä vilahdellut monta kertaa, ja sekin tiedoksi kaikille, elleivät sitä jo tiedä, että Yleisradio on tänä vuonna valinnut Tapiolan kuoron vuoden nuorisokuoroksi kaudelle 2025 – 2026, onnittelut siitä.

Hyökki:         Kiitoksia kovasti.

Möttönen:    Ja nyt kysyisinkin, että miten se eroaa näiden joulukonserttien valmistelu Tapiolan kuoron ja Ylioppilaskunnan laulajien välillä? Ja ylipäätään niiden kuorojen johtaminen.

Hyökki:         No, nyt ensinnäkin täytyy sanoa, että miesten ja lasten johtaminen on melkein samanlaista. Tästä YL:llistit on kauheen pahoillaan, kun mä tätä julkisestikin kerron. Mutta siinä on vähän semmonen pieni vitsi tietenkin takana. Joka tapauksessa Tapiolan kuoron konserteissa tänä vuonna on vielä poikkeuksellista se, että tämän meidän vuoden nuorisokuoroksi valinnan myötä, niin me teemme YLE:n kanssa yhdessä musiikkitalossa kauneimmat joululaulut konsertteja. Se tosin on jo 1.12. eli siihen ei tässä vaiheessa enää voi osallistua. Mutta meillä on sen lisäksi tänä jouluna kolme erilaista joulukokonaisuutta. Eli meillä on lasten joulu, joka on koko perheelle suunnattu tämmöinen joulukonsertti, jossa nimenomaan lapset ja kaikki pääsevät laulamaan yhdessä meidän kanssamme. Sitten meillä on tällanen taiteellisempi perinteinen joulukonsertti, joka on nimeltään Valo, jossa tämä Jukka Nykänen pianovirtuoosina on meidän vieraanamme. Ja sitten on vielä se perinteinen En etsi valtaa loistoa -konsertti, jossa laulamme ne kaikkein rakkaimmat joululaulut.

Möttönen:    Ja toivotaan, että se 1. joulukuuta musiikkitalossa ollut konsertit on siellä YLE Areenassa, kun tätä podcastia kuuntelette, eli kannattaa ainakin käydä kurkkaamassa YLE Areenasta, uskoisin sen siellä olevan.

Möttönen:    Sitten pääsemmekin meille kaikille rakkaisiin joululauluihin, tai ei välttämättä kaikille, kuuntelijoissa saattaa olla niitäkin, jotka eivät joulumusiikista oikein piittaa. Sen voisin kyllä vielä Pasi kysyä sinulta, että mitä sanoisit niille henkilöille, jotka eivät välitä joulumusiikista?

Hyökki:         Meillä kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiimme, ja niistä on turha väitellä. Taide on varsinkin semmonen, ja kaikki tunnelma-asiat ovat semmoisia, että toivottavasti joistakin asioista saa itselleen semmoista sydämen lämmikettä, mitä joulu sitten ehkä meille muille tarjoaa.

Möttönen:    Iiro, nyt pistetään sinut tiukan paikan eteen. Mikä on sinun rakkain joululaulusi?

Nummela:    Tää ei ole mikään helppo kysymys, ja vois olla joku toinen vastaus, jos olis kysytty kauan sitten. Mutta valintojahan pitää tehdä, ja kyllä mä nyt tässä kohtaa valitsin sitten tällaisen näinkin perinteisen joululaulun, kun Nyt syttyy valot tuhannet. Mä voin sitä perustella. Mulle, varsinkin lapsena, nyt ehkä aikuisena sitten jo kuuntelee sanojakin, mutta niin kun tärkeintä on ollut aina sitten musiikki, ja vielä erityisesti melodia ja harmoniat näin niin kun pianon soittajana. Esimerkiksi moni muukin joululaulu on varsin yksinkertainen noin niin kun melodiana, mutta sitten kun sinne lisätään sitä dynamiikkaa ja niitä harmonioita, niin mä erityisesti pidän siitä, että säkeistöissä on niin kun toisistaan, ei ainoastaan se dynamiikka poikkea, vaan myös, että sieltä haetaan erilaisia harmonioita. Jos mä nyt vaikka otan tuosta laulusta esimerkiksi tuon Cantores Minoreksen version, en tiedä, nyt ihan muista, mikä sovitus siellä on taustalla, mutta siinä tietysti lähtee eri ikäiset eri säkeistöissä, ja sitten se dynamiikka on aika valtava, ja sitten harmoniatkin vaihtuu siellä viimeisessä säkeistössä, ja tulee vielä sitten sopraano stemmaa sinne päälle. Se kokonaisuus tekee, sen takia valitsin tähän nyt tämän.

Möttönen:    Kysympä sinulta myös sitten tietenkin inhokki joululaulua?

Nummela:    Kyllä mulla tähänkin nyt yks löytyy. En tiedä ehkä, olenko kuunnellut huonosti sanoja tai jotain muuta, mutta jotenkin tämä ei minuun vetoa lainkaan, vaihdan melkeimpä radiokanavaa, jos sattuu tulemaan tuo, Hei mummo. Se jollain tavalla niin kun tökkii. Siellä pitäis ehkä ne sanat kuunnella tarkemmin ja lukea, mikä siellä oikein on se ajatus taustalla. Mutta mulle ei toimi se.

Möttönen:    Mitenkäs sinä, kun puhuimme tuossa äsken vähän noiden kuorojen joulukonserteista, niin onko Iiro sinulla, tai perheelläsi jotain sellaisia traditioita joulun aikaan, että johonkin tiettyyn konserttiin pitää mennä, vai valitaanko se aina vähän niin kun tilanteen mukaan?

Nummela:    No, kyllä viime vuosina nyt, kun poika on ollut siellä Cantores Minoreksessa, niin se on tietenkin semmonen ilman muuta selvä valinta, että sinne mennään. Mutta aikanaan vaimon kanssa, kun oltiin kaksistaan, niin silloin kyllä käytiin useampana jouluna myöskin YL:n konsertissa. Ja nyt sitten ne muut konsertit, mitä tähän lisäksi tulee, mä olen kovempi konserttikävijä, kun vaimo, niin silloin täytyy sitten ehkä lähteä jonkun muun kanssa konserttiin, jos ei perhe halua välttämättä mukaan. Ja poika ei ole kovin innokas käymään sitten, kun itse siellä aika monta konserttia nähny. Ei ole ainoastaan nämä julkiset konsertit, heillä on myös todella paljon näitä tilauskonsertteja, niin ei välttämättä sitten en saa poikaa kaveriksi sitten muihin, ainakaan joulukonsertteihin.

Möttönen:    No, kuinka joulumusiikki ylipäätään kuuluu teidän joulun viettoon?

Nummela:    Kyllä se kuuluu ihan ehdottomasti. Se on jouluaattona YLE radio ykkönen, joka siellä sitten on täällä. Ja sitten illemmalla Islannin vastaava radiokanava myös. Jos Suomessa joulu alkaa tasan klo 12 silloin jouluaattona joulurauhan julistuksesta, niin Islannissa se jouluhetki H-hetki, se on silloin aattoiltana klo 18 tasan. Silloin sieltä alkaa radiosta tällainen perinteinen, tai messu, joulumessu alkaa silloin. Se alkaa täydellisestä hiljaisuudesta ja sitten kirkon kellot ja sitten lähtee siitä messu käyntiin. Eli radiosta tulee hiljaisuutta ihan pitempi hetki.

Möttönen:    Pasi, mikä on sinun rakkain joululaulusi?

Hyökki:         No, täytyy sanoa, että nyt semmosta on mahdotonta oikeestaan sanoa. Niitä on nämä tietyn, tietysti kaikkein eniten esitetyimmät Maa on niin kaunis, Jouluyö, juhlayö ja ehkä Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa. Mutta yhtä niin kun toisensa yli en pysty sanomaan. Ja mä itse olen myöskin sovittanut aika monia joululauluja ja eri kuoroille myöskin eri tavalla, niin on vaikea. Toisinaan onnistuu mielestään paremmin ja toisinaan sitten taas ei ehkä löydä sitä ihan oikeaa kulmaa. Mutta yhtä kaikki niin ne tietynlaiset virtaukset, mitä niissä lauluissa takana on, niin on sovituksesta huolimatta niitä koskettavimpia asioita.

Möttönen:    No, pystytkö nimeämään inhokki joululaulun?

Hyökki:         No, sitäkään en suoraan pysty nimeämään, mutta kyllä mulle ei hirveästi nämä tietynlaiset niin kun iskelmäpohjaiset joululaulut ole sitä rakkainta kuuntelumateriaalia. Eli mä olen enemmän tämmönen perinteisten ja sitten ehkä rytmimusiikista jazz painotteisesta joulufiiliksestä ammentava henkilö.

Möttönen:    Jännittävää on tietenkin kuulla, nyt tätä nauhoitettaessa minulla ei ei ainakaan ole mitään käsitystä, että mitähän uutta joulumusiikkia nyt on tulossa, onko teillä vielä tietoa tässä nauhoitusvaiheessa tämän vuoden uutuuksista?

Hyökki:         Ei ole mitään sellaista tietoa. Mä itse olen innostunut, mä toissasyksynä sävelsin tämmöisen ensimmäisen oman joululauluni Kaikkien joulu, joka me esitetään YL:n konsertissa nyt toista kertaa. Ja se nyt on ainakin yhtä uutta, mitä ei varmasti ihan populaarikanavilla kuule, mutta joka tapauksessa niin se on itselle semmonen merkittävä asia, jossa pohditaan nimenomaan sitä, että miten joulu voikin syntyä ihan ympäri maapalloa, vaikka ei niillä hankia ja kynttilöitä välttämättä joka puolella olekaan.

Möttönen.    Sinulla tämän podcastin kuuntelija saattaa olla vielä mahdollisuus päästä ihan livenä kuuntelemaan Ylioppilaskunnan laulajia, ja Tapiolan kuoroa, ja heidän joulukonserttejaan, sillä niitä on vielä muutamia jäljellä. Pasi, voitko kertoa, milloin vielä livenä kuulee Ylioppilaskunnan laulajia ja Tapiolan kuoroa ennen joulua?

Hyökki.         Ylioppilaskunnan laulajien perinteiset joulukonsertit, niistä on vielä jäljellä 16.12. Mikael Agricolan kirkossa pidettävät konsertit, sekä ne kaikkein ehkä perinteisemmät 20.12. Johanneksen kirkon, tänä vuonna kaksi konserttia. Tapiolan kuorolla taas on kaikkia eri tyyppisiä joulukonsertteja vielä mahdollisuus päästä seuraamaan. Ensimmäisenä niistä 19.12. Olarin kirkossa meidän Valokonserttiamme. Ja sitten Tapiolan kirkossa tietenkin meidän perinnekirkossamme Lasten joulua 21.12. klo 15, ja samana iltana samassa paikassa klo 18 En etsi valtaa loistoa. Ja mun on vielä mainittava se, että mä johdan myöskin perustamaani EMO Ensemble kamarikuoroa, jota myöskin vielä ehtii mukaan meidän konserttiimme saksalaiseen kirkkoon 17.12.

Möttönen:    Entäpä Iiro, mitä kuorokonsertteja sinä vinkkaisit vielä ennen joulua?

Nummela:    Cantores Minores eli Helsingin tuomiokirkon poikakuoro järjestää perinteiset joulukonsertit 18. ja 19. joulukuuta silloin torstaina ja perjantaina kumpanakin päivänä Helsingin tuomiokirkossa klo 18 ja klo 20. Uskoisin, että johonkin näistä ainakin vielä löytyy lippuja, mutta ei välttämättä kaikkiin.

Möttönen:    Kiitos teille Iiro ja Pasi, että tulitte tänne joulumusiikista keskustelemaan. Ja haluankin toivottaa teille oikein hyvää ja musiikin täyteistä joulun aikaa.

Hyökki:         Kiitos kovasti kutsusta, ja hyvää joulua kaikille.

Nummela:    Kiitos, hyvää joulua.

Möttönen:    Minä olen Markku Möttönen, ja haluan toivottaa myös kaikille Airut podcastin kuuntelijoille hyvää joulun aikaa. Seuraava Airut podcast ilmestyy helmikuun 13. päivänä armon vuonna 2026.

Voit kuunnella Airut lehden podcasteja yleisimmissä podcastien jakelukanavissa, esimerkiksi Spotifyssä, Suplassa ja Apple podcasteissa, ja lukea tekstivastineen Airut-lehden verkkosivuilta osoitteessa www.airutlehti.fi

Näkövammaisten liitto, yhdessä näemme enemmän.