”Huomenna, jos Jumala suo…”
Jouluaattona puoleltapäivin kansa hiljenee radion ja television ääreen kuulemaan joulurauhan julistusta Suomen Turusta. Tänä vuonna sen julistaa jo kuudetta kertaa kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.
Joulurauhan julistamisella on pitkät perinteet. Turun tuomiokirkon viereinen Vanha Suurtori ja sitä reunustavat rakennukset ovat olleet julistuksen näyttämönä keskiajan hämäristä lähtien.
Ennen Turun paloa vuonna 1827 joulurauha julistettiin Vanhalta Raatihuoneelta. Palon jälkeen se julistettiin uudeksi raatihuoneeksi muuttuneesta Brinkkalan talosta – aluksi ikkunasta ja vuodesta 1886 lähtien taloon rakennetulta parvekkeelta.
Turun kansainvälisten asioiden päällikkö ja protokollapäällikkö Mika Akkanen tietää, että talon nimi tulee Brinkkalan perheestä.
– Ja sanonta siitä, kun asiat menevät oikein huonosti eli ”päin Prinkkalaa” juontaa juurensa siitä, että talossa toimi Turun poliisilaitos 1800-luvun alussa. Eivätkä asiat hyvin olleet, kun putkaan vietiin, Akkanen kertoo.
Joulurauha ei ole uskonnollinen julistus vaan keskiaikainen kuninkaan laki, jolla voitiin määräaikaisesti kiristää järjestyssääntöjä käräjä- ja markkinarauhan tapaan. Joulurauha kestää jouluaatosta Nuutinpäivään, joka on 13. tammikuuta.
– Kaupungin virkamies pelottelee kaupunkilaisia: käyttäytykää kunnolla, Akkanen toteaa.
Nykyisen joulurauhan tekstin kirjoitti muistiin Turun maistraatin sihteeri kahdella kielellä Turun palon jälkeen, koska teksti oli kateissa.
Nykyään luettava ruotsinkielinen julistus on lähes identtinen suhteessa muistiin kirjoitettuun. Suomenkielinen teksti on saanut nykyisen muotonsa 1800-luvulla tapahtuneen kehityksen myötä.
Julistajana virkamies
Joulurauhan julistaja on aina ollut se virkamies, jolla on ollut oikeus määrätä järjestyssääntöön liittyvistä asioista. Vuoteen 1978 asti julistuksen hoiti Turun maistraatin sihteeri.
Tämän jälkeen tehtävä on ollut Turun kaupungin kansliapäälliköllä ja vuodesta 2013 kaupungin protokollatehtäviä hoitavalla Mika Akkasella, jolla on niitä oikeuksia, jotka lähinnä kumpuavat keskiajalta tulleesta perinteestä. Hän määrää muun muassa kaupungin liputuksista ja tiettyjen alueiden käytöstä juhlatilaisuuksissa.
– Kaupunginjohtaja sanoi, että julistustapahtuma on Turun kaupungin brändin tärkein osatekijä. Kai olet halukas huolehtimaan siitä ja pitämään sen kunniassa? Mitään muita erityisiä ohjeita hän ei antanut, Akkanen kertoo.
Mika Akkanen aloittaa valmistelut joulurauhan julistamiseen pari viikkoa ennen joulua itsenäisyyspäivän jälkeen.
– Otan tekstin esiin ja lueskelen sitä ääneen kelloa käyttäen. Oikealla nopeudella lukien julistus kestää kaksi minuuttia kymmenen sekuntia. Pari päivää ennen joulua haen pergamenttikäärön kaupungin kassakaapista ja harjoittelen sen avaamistekniikkaa.
Käytössä on vuonna 1956 nahasta valmistettu pergamenttikäärö, johon Tauno Torpo on tekstannut joulurauhan julistuksen. Kääröstä on valmistettu myös varmuuskopio.
Brinkkalan parveke on pyhä paikka
Jouluaattona Mika Akkanen saapuu Brinkkalaan pari tuntia ennen h-hetkeä. Samoihin aikoihin saapuvat ensimmäiset yleisöstä – ne, jotka haluavat varmistaa itselleen parhaat paikat.
– Tapaan tapahtuman tekijöitä ja varmistan, että kaikki on kunnossa. Toimin myös julistustapahtuman projektipäällikkönä, Akkanen kertoo.
Yhdentoista jälkeen Akkanen ei enää kiertele tapahtumapaikalla vaan aloittaa keskittymisen joulurauhan julistamiseen.
Brinkkalan talon parvekkeelle johtava niin sanottu joulurauhahuone on täynnä tapahtuman televisiointiin ja radiointiin liittyvää rekvisiittaa, erilaisia kaapeleita ja valaisimia. Julistajan on oltava huolellinen, ettei kompastu parvekkeelle astuessaan.
Siihenkin on varauduttu, että julistajalle sattuisi viime metreillä jotakin. Varahenkilö seisoo sisäpuolella verhojen suojassa valmiina tehtävään. Joulurauha ei jää julistamatta.
– Joulurauhaparveke on pyhitetty Turun kaupungin pysyväispäätöksellä vain tähän tarkoitukseen, Akkanen sanoo.
Kenelläkään muulla kuin joulurauhan julistajalla ja Ylen teknisellä henkilökunnalla ei ole pääsyä parvekkeelle. Halukkaita on riittänyt, mutta paikka kokisi inflaation, jos pyyntöihin suostuttaisiin.
Julistustilaisuuden jälkeen Brinkkalassa vietetään glögi- ja kahvihetki tapahtuman järjestelyihin osallistuneiden kesken. Kello 13 Mika Akkanen kuulee jo radiosta julistaneensa joulurauhan. Oma joulunvietto voi alkaa.
Joulun merkityksestä
– Joulu on minulle vuoden tärkein juhla. Lämmin ja kiireetön yhdessäolo ja hiljentyminen perheen kanssa, Akkanen sanoo.
Perheenisällä on herkkä hetki aattoiltana, kun valot sammutetaan ja joulukuusessa loistavat elävät kynttilät.
– Kaikki hyvin.
Vaikka kaupungin virkamiehenä Mika Akkasen valtuudet riittävät joulurauhan julistamiseen vain Turun kaupungin alueella hän rohkenee lähestyä lehtemme lukijoita.
– Haluan lopuksi toivottaa kaikille hyvää joulunaikaa ja, niin kuin joulurauhan julistuksessa sanotaan, riemullista joulujuhlaa.
Joulurauhan vuosisadat
- 1200-luku: Joulurauha määritellään Ruotsin valtakunnan maakuntalaeissa
- 1200-luvun loppu – 1300-luvun alku: Joulurauhan julistus alkaa Turussa
- 1827: Turku palaa, samoin joulurauhan julistuksen sanamuodot sisältävät asiakirjat
- 1886: Brinkkalan talo saa parvekkeen, jolta joulurauha jatkossa julistetaan
- 1917, 1939: Joulurauhan julistus Turussa jää väliin miliisien kapinan ja talvisodan vuoksi
- 1935: Turun joulurauhan julistuksen radiointi aloitetaan
- 1983: Turun joulurauhan julistuksen televisiointi aloitetaan
- 2006: Turun joulurauhan julistusta voi seurata ensi kertaa internetissä