Ministeri Harakalle ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi
Työministeri Timo Harakalle luovutettiin Sokeain viikolla neljä ehdotusta sisältävä esitys, jonka tavoitteena on edistää näkövammaisten työllisyyttä ja työelämäosallisuutta.
Näkövammaisten liiton ja Suomen Kuurosokeiden edustajien ministeri Harakalle luovuttamien ehdotusten aiheet olivat syrjintä opiskelussa, rekrytoinnissa ja työssä, työhön liittyvät kohtuulliset mukautukset, nuorten näkövammaisten työllistymisen tukeminen ja Kelan täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli.
Esityksessä viitattiin Vammaisfoorumin vuonna 2018 tekemään kyselyyn, jonka perusteella vastanneista 56,7 prosenttia oli kokenut syrjintää työelämään pääsemisessä ja työnhaussa sekä 47 prosenttia muuten työelämässä. Koulutukseen pääsyssä syrjintää oli kokenut 31 prosenttia vastanneista ja koulutuksessa 37 prosenttia. Syrjintää eri vammaryhmistä olivat kokeneet eniten juuri aistivammaiset.
Esityksessä muistutettiin myös, että vaikka näkövammaisten koulutusaste on noussut, se on ollut hitaampaa kuin muun väestön ja että näkövammaisten työllisyysaste on laskenut, kun koko väestön työllisyysaste on hieman noussut.
Esityksessä ehdotettiin, että vammaisjärjestöjen erityisosaaminen, kohtuullisten mukautusten ja saavutettavuus- sekä esteettömyysasioiden tuntemus varmistettaisiin osana palveluverkostoa ja sen kehittämistä.
Toivottiin myös, että työkykykoordinaattorikoulutuksesta kehitettäisiin suppeampi ja kevyemmin toteutettava versio TE-palvelujen henkilöstön, oppilaitosten ja työpaikkojen työsuojelu-, esimies- ja HR-henkilöstön tarpeisiin. Vammaisjärjestöjen tulisi olla mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Hyvänä mallina nostettiin esiin vammaisten työllisyyden tukemiseen liittyvä Ruotsissa toteutettu Gör plats! -kampanja.
Harakalle luovutetussa esityksessä muistutettiin myös kohtuullisista mukautuksista, jotka mahdollistavat näkövammaisten työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisen. Mukautuksia ovat esimerkiksi työoloihin, työn organisointiin ja työmenetelmiin tehtävät muutokset, joiden tarvetta arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Esityksessä ehdotettiin, että työolosuhteiden järjestelytukea laajennettaisiin ja kehitettäisiin niin, että siinä olisivat mukana saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvät järjestelyt.
Nuorten näkövammaisten opiskelun ja työelämään kiinnittymisen ja sijoittumisen haasteisiin esitettiin ratkaisuksi, että alle 30-vuotiaaseen vammaiseen opiskelijaan tai vasta valmistuneeseen kohdennettaisiin työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Vammaisen nuoren ei tarvitsisi olla työtön työnhakija, sillä opiskelija ei voi olla yhtä aikaa opiskelija ja työtön työnhakija.
Lisäksi ehdotettiin, että STM:n lineaarisen mallin työryhmässä otettaisiin tarkasteluun kyseinen malli Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä, joka edistää vammaisten ihmisten työllisyyttä ja työskentelymahdollisuuksien joustavuutta.