Saunomisen vapaa agentti Timo Ylikarhu
Ei-ryppyotsainen saunaharrastaja Timo Ylikarhu tituleeraa itseään freelance-saunojaksi, jolle tärkeintä saunomisessa on tehdä se ajan kanssa.
Helsinkiläinen Timo Ylikarhu tiedetään tuttavapiirissä saunamieheksi. Hän suhtautuu harrastukseensa rennosti, mutta kuitenkin sen verran tosissaan, että tilastoi saunomisensa.
Siitä lähtien kun Ylikarhu on alkanut bongata saunoja vuonna 2016, hän on nauttinut löylyistä noin 320 eri saunassa. Kaukaisimmat kokemukset ovat Nepalista ja Uudesta-Seelannista, mutta hän on testannut saunoja myös Euroopan mantereella, muun muassa Virossa, Ruotsissa, Hollannissa, Belgiassa, Sloveniassa ja Saksassa.
Viimeksi mainitussa saunominen on yllättävänkin erilaista kuin meillä.
– Saksassa yleisessä saunassa ei esimerkiksi puhuta juurikaan ja löylynheiton hoitaa ammattilainen, Ylikarhu kertoo.
Upea saunamaa on hänen mielestään Viro. Siellä ei tyydytä ruotsalaistyyppisiin leppoisiin löylyihin, vaan vettä heitetään kiukaalle sellaiseen tahtiin, että löylyistä tulee tiukat. Myös venäläistyyppistä saunakult- tuuria Ylikarhu arvostaa.
Saunomiselle annettava aikaa
Kysymykseen, onko sauna suomalainen keksintö vai ei, Ylikarhu ei suhtaudu intohimoisesti. Saunoja on ollut maailman sivu ja ne ovat erilaisia eri kulttuureissa. Suomalainen saunakulttuuri on hieno sekin ja olipa sauna missä ja minkälainen tahansa, sen koodia tulee noudattaa.
– Jos koodina on, että saunotaan uimahousuissa, niin tehdään, tai jos saunassa on tapana istua ilkosillaan, sekin käy.
Paras sauna on Ylikarhun mielestä puulämmitteinen ja sijaitsee rannalla. Omalla mökillä saunominen on parhaasta päästä, kun vilvoittelun voi hoitaa pulahtamalla mereen.
Vilvoittelun osuus saunomisessa on Ylikarhulle olennainen.
– Pitkiä jäähyjä ja ehkä löylyjäkin.
Saunaan Ylikarhu ei lähde koskaan kiireessä. Oman ajan ottaminen ja rentoutuminen on kaiken a ja o. Joskus se tapahtuu seurassa, joskus itsekseen. Saunominen on itsensä hemmottelua ja fiilistelyä.
Yhteisöllisyyden kokemus on kuitenkin plussaa. Siinä sitä erilaiset ihmiset istuskelevat ja rupattelevat samoilla lauteilla! Ylikarhu itse on heikkonäköinen, mutta sillä ei ole mitään merkitystä saunaharrastuksessa.
Pisimmillään Ylikarhu on saunonut viiden- toista tunnin session. Siihen kuului useita eri saunoja, joihin siirryttiin kylpytakissa autolla, ja autossa pidettiin myös ruokatauot.
– Sitten jatkettiin taas.
Saunan terveysvaikutuksilla ei Ylikarhulle ole niinkään merkitystä, mutta mukava on tietysti tietää, että niitäkin on.
Hyviä hetkiä juhannussaunassa
Ylikarhu saunoo ahkerasti kaikkina vuodenaikoina, mutta kesällä hänen saunomistahtinsa tihenee neljästä viiteen kertaan viikossa. Kohta on sitä paitsi käsillä suomalaisen saunakulttuurin huipentuma, juhannus.
Ylikarhun mukaan juhannussaunomisen yhteydessä voi kuumien löylyjen lomassa iloita kevään aherruksen päättymisestä ja pulahtaa välillä mereen. Makkara maistuu parhaimmalta, kun sen laittaa foliossa kiukaalle ja paras saunajuoma on vissy.
Ylikarhulla on nyttemmin myös saunarekvisiittaa: saunahattu ja löylynhenki. Niiden lisäksi hänellä on veskutin, joka on kiukaan yläpuolelle, esimerkiksi kattoon asennettava, pyörivä laite ohjaamaan lämpimän ilman ja löylyn liikettä.
– Ennen naureskelin saunahatulle, mutta en enää. Se oikeasti auttaa niin paljon. Löylyssä pystyy istumaan paljon pidempään ja nauttimaan muulla keholla, kun pää ei pala.
Palamisesta puheen ollen Timo on kertaalleen tavannut myös Sauna-Timon eli Timo Kaukosen, joka lähes käristyi hengiltä saunomisen MM-kisoissa vuonna 2010.
Timo Ylikarhu haluaa painottaa, että hän ei pidä saunomista kilpailulajina.
– Se on tapa löytää hyviä hetkiä, oppia itsestään jotain ja saada jopa ystäviä.
Kesäaikaan Ylikarhun löytää nautiskelemassa esimerkiksi Sompasaunasta, joka on Helsingin Kalasatamassa Sompasaaren eteläkärjessä.
– Se on magee paikka, jonka taustalla on myös mielenkiintoinen tarina. Parhaiten Sompasaunaa voi kuvata niin, että se on mökkisaunan ja yleisen saunan risteymä. Kannattaa kokeilla!