Aikomuksena asuntokaupat?
Valitsenko kaukolämpökodin vai kenties maalämpökodin? Tiilitalo vai puutalo? Monet kysymykset ovat kaikille asunnon ostajille yhteisiä, mutta näkövammainen asunnon ostaja joutuu selvittelemään erilaisia saavutettavuus- ja esteettömyysasioita tavallista tarkemmin.
Verkkosivut tarjoavat paljon tietoa uuden kodin ostamista suunnittelevalle. Taidoista ja välineistä riippuu, kuinka saavutettavia sivustot ovat. Asuntokauppoihin liittyy myös paljon kuvallisia aineistoja ja asiapapereita. Hyvät kuvailutaidot omistava, luotettava avustaja on kullan arvoinen.
Kerrostalo, rivitalo vai sittenkin omakotitalo?
Kerrostalossa ei tarvitse huolehtia pihatöistä, mutta siellä voi olla näkövammaiselle muita haasteita. Pihalla on aina muuttuvat olosuhteet pyörien ja muiden tavaroiden takia. Taloyhtiön yhteisistä asioista pitäisi pystyä saamaan tietoa, mutta niistä ilmoitetaan usein näkövammaiselle saavuttamattomalla tavalla joko paperilapuilla tai nykyään yhä useammin sähköisellä ilmoitustaululla. Hissien ja ovisummerien painikkeet voivat olla sellaiset kosketusnäyttöpainikkeet, ettei niitä pysty ilman näköä käyttämään.
Rivitaloyhtiöissä asukkaat joutuvat osallistumaan huoltotöihin. On maalausta, aitojen korjausta ja risusavottaa. Näkövammainen voi joutua neuvottelemaan, miten korvaa sen, ettei pysty osallistumaan kaikkiin yhteisiin ylläpitotöihin. Toistuvat pihatyöt kuten lumen poistaminen hoituvat useimmiten huoltoyhtiön voimin. Tiedottamisesta ja käytännöistä on pienemmissä taloyhtiöissä helppoa sopia. Oma pieni piha tarjoaa viherpeukalolle paikan toteuttaa yrttiunelmia.
Omakotitalossa kaikki rakennukseen ja pihaan liittyvät huoltotyöt jäävät omille harteille. Jos näkö on heikko tai sitä ei ole lainkaan, pitää pystyä ostamaan tarvittavat palvelut. Mutta kuten sanonta kuuluu: oma tupa, oma lupa. Asiat saa järjestää mielensä mukaisesti. Kulkureitit voi laatoittaa, pihavalaistuksen tehdä häikäisemättömäksi eikä asioiden muokkaamiseen tarvitse kysyä lupaa taloyhtiöltä.
Turvalliset reitit palveluihin
Näkövamma on myös liikkumisvamma. Tulevan kodin pitää sijaita sellaisessa paikassa, että julkisen liikenteen ja lähipalvelut tavoittaa turvallisen reitin päästä. Liikennevaloissa on oltava äänimajakat päällä, ellei siltaa tai alikulkua ole rakennettu. Jos joka päivä joutuu pelkäämään vaikkakin vain yhtä tien ylittämistä, tulee asumisesta stressaavaa.
Vaikka käyttäisi harvakseen julkista liikennettä, kannattaa selvittää juna-asemien ja bussipysäkkien sijainnit sekä reittivaihtoehdot, joita itse joutuisi käyttämään. Liikkumistaidon ohjaus ei auta, jos matkan joutuu ketjuttamaan niin, että jossakin kohdassa on vaarallinen ja vaikea ylitys seuraavaan yhteyteen eikä sitä pysty kiertämään. Ei riitä, että ensimmäinen etappi on saavutettavissa. Liikenteen melu voi jossakin olla niin voimakasta, että kuulon käyttäminen liikkumisessa vaikeutuu.
Oli näkövammaa tai ei, myöhäiseen lauantai-iltaan ajoitettu kävely lähiostarilla turvallisen seuran kera voi olla vaivannäön arvoinen työkalu asuntoalueen valinnassa.
Valikoima verkossa
Suurin osa myytävistä asunnoista ja tonteista ilmoitetaan Oikotie- ja Etuovi-verkkopalveluissa. Niiden selaaminen onnistuu kohtuullisesti myös ruudunlukuohjelmalla, mutta jos näköä ei ole lainkaan, avustajaa tarvitaan kuvailemaan asunnoista ja näkymistä otettuja kuvia ja videoita, joita palveluissa on runsaasti.
Mikäli tuntuu siltä, että itse ei pysty tai jaksa etsiä sopivaa asuntoa, voi kääntyä asunnonvälittäjän puoleen. Palvelusta joutuu maksamaan ja voi olla, että saa hieman valikoidun otannan kohteista. Välittäjät pyrkivät suosimaan oman yritysketjunsa ja yhteistyökumppaneittensa kohteita. Toisaalta he ovat alan ammattilaisia ja osaavat hakea toiveita vastaavia kohteita maallikoita tehokkaammin.
Pohjaratkaisu tarkasteluun
Asunnon pohjaratkaisu on tärkeää hahmottaa. Heikkonäköisenä pohjakuvien viivat saa näkyvämmiksi esimerkiksi mobiililaitteen värien kääntöominaisuuksilla tai lukutelevisiolla, jolla voi säätää kuvan valoisuutta ja kääntää värejä. Avustajaa voi pyytää hahmottelemaan pohjakuvan ääriviivat tunnusteltaviksi vaikka muotoiluvahalla, jota on helppo käyttää aina uudelleen.
Sähköt, kodinkoneet ja kaappien ovet
Vammaispalvelulain mukaan näkövammainen voi hakea asunnon ja sen ympäristön välttämättömiin muutostöihin rahallista tukea. Sähköasioihin on hyvä kuitenkin perehtyä ennen ostopäätöstä, vaikka valaistusta ja sähköpistokkeiden määrää voidaan muutoksilla kohentaa.
Näkövammaisella on käytössä yllättävän paljon pistokkeita vaativia laitteita. Löytyy erilaisia kombinaatioita lukutelevisioista, Daisy-kuuntelulaitteista, pistenäytöistä, tietokoneista, kohdevalaisimista ja akullisten laitteiden latausasemista. Ellei halua teettää sähköremonttia, pitää tarkistaa, onko asunnossa omiin tarpeisiin nähden järkevä määrä pistorasioita toiminnallisesti oikeissa paikoissa vai onko luvassa jatkojohtoviidakko.
Mahdolliset valaisinhimmentimet kannattaa testata ennen kuin antaa niistä pluspisteitä. Kaikki mallit eivät ole yhtä sopivia näkövammaisille. Keittiössä pitää olla tarkkana ja ainakin astianpesukoneen, lieden ja uunin ohjauspaneelit pitää tarkistaa. Laitteissa ei välttämättä ole yhtä ainutta sormin tunnusteltavissa olevaa painiketta, vaan kaikki säädetään hipaisemalla. Hipaisukytkin ei aina tarkoita sitä, ettei laitetta voisi käyttää myös ilman näköä. Tilannetta pystyy ehkä kohentamaan liimattavilla tarroilla tai kohomerkinnöillä. Ovet voivat jollekin olla tärkeitä tarkistuksen paikkoja: Ylösaukeavat astiakaapin ovet eivät törrötä vaarallisesti auki jäädessään ja taiteovet on paljon mukavampi kohdata puoliavoimina kuin tavalliset väliovet.
Tarjousta tekemään
Tarjouksen tekeminen tulevasta kodista on kuumottavaa puuhaa. Kaikki kannattaa tehdä kirjallisena ja aina niin, että tarjous on voimassa vain tiettyyn päivään saakka. Hyviä ohjeita löytyy useilta verkkosivuilta kohtuullisen saavutettavassa muodossa. Tietoa kannattaa hakea, sillä asuntokaupoissa on monenlaisia sääntöjä ja sääntöjen poikkeuksia. Harva esimerkiksi tietää, että osakekaupoissa jo suullinen tarjous on sitova. Omakotitaloa ostettaessa taas ollaan tekemisissä kiinteistökauppoja määräävän maakaaren kanssa eikä edes kirjallinen tarjous ja tarjouksen hyväksyntä ole kumpaakaan osapuolta sitova ennen kuin tehdään niin sanottu esisopimus virallisen kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Ostaja tai myyjä voi perääntyä kirjallisen tarjouksen jälkeen talokaupoista ilman esisopimusta niin, ettei ole edes korvausvelvollinen.
Uudessa kodissa
Ensimmäinen aamu uudessa kodissa on aivan erityinen. Mikä mahtava tunne onkaan herätä uuden ympäristön ääniä kuulostellen! Nuuhkia tuoksuja, tassutella ikiomaan keittiöön ja napsauttaa kahvinkeitin päälle. Ja istahtaa ikkunan ääreen miettimään, että missä muuttolaatikossa ne kupit ja lusikat olivatkaan.
Kiinteistönvälittäjä on asiakkaansa edunvalvoja
Suvi Rinne on laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) ja osakas Vantaan Tikkurilan Kiinteistömaailmassa. Hänellä on myös kiinteistöalan ammattitutkinto, josta käytetään lyhennettä KIAT.
Rinne on työskennellyt alalla kymmenen vuotta ja nähnyt asuntokaupan aaltoliikettä. Hän kertoo, että tällä hetkellä asuntokauppa sujuu verkkaisesti. Syiksi Rinne mainitsee muun muassa lainansaannin kiristymisen ohella runsaan uudisasuntotuotannon.
– Asuntokaupoissa digitalisaatio on vasta aluillaan. Jotakin pystytään tekemään sähköisesti, mutta paljon on vielä papereiden varassa. Pankit eivät vielä hyväksy esimerkiksi sähköisiä valtakirjoja. Sen sijaan ilmoituksiin internetin käyttö on vaikuttanut valtavasti. Asunnoista on tarkasti tietoa verkossa ja asiakkaat näkevät koko Suomen myytävät asunnot yhdestä paikasta. Kuvamateriaalia on runsaasti, ja se on suurimmaksi osaksi laadukasta, Suvi Rinne kertoo.
– Asunnon ostossa on usein kysymys ihmisen elämän suurimmasta kaupasta, Rinne toteaa.
– Se pitää tehdä huolellisesti. Siksi suosittelen käyttämään alan ammattilaisia apuna. Meillä välittäjillä on selonottovelvollisuus, joten asiakas voi luottaa siihen, että uuden kodin hintaan ei tule lisäkustannuksia esimerkiksi edellisen asukkaan maksamatta jättämien yhtiövastikkeiden muodossa.
Kysymykseen, ovatko asiakkaat osanneet vaatia esteettömyyttä asunnoilta, Rinne vastaa hetken pohtimisen jälkeen, että lähinnä hän on palvellut asiakkaita, joilla on ollut tilaa vaativia apuvälineitä kuten esimerkiksi rollaattori tai pyörätuoli.
– Näkövammaahan ei välttämättä huomaa, ellei asiakkaalla ole valkoinen keppi tai ellei asiakas tuo sitä itse esille, Suvi Rinne toteaa.
