Näkövammaisten partiotoiminta sai alkunsa tytöistä
Helsingin sokeainkoulun oppilaat harrastivat innokkaasti partiota vuosikymmeniä, kertoo Teuvo Ruposen tuore kirja Neljä vuosikymmentä partiota Helsingin sokeainkoulussa.
Uuteen teokseen Teuvo Ruponen on kirjannut kokemuksiaan, kaivanut tietoja arkistoista sekä haastatellut mukana olleita entisiä koulun oppilaita ja näkeviä partioaktiiveja.
Ruponen kävi partiossa sokeainkoulun oppilaana vuosina 1957–63. Hän oli poikien Kallioritarit-lippukunnan jäsen ja suoritti vaativimman eli ykkösluokan merkin, mikä oikeutti toimimaan oman vartion johtajana.
Kunnia partioharrastuksen aloittamisesta koululla kuuluu tytöille. Ulkomaisten esikuvien innoittamina perustettiin Kalliotyttöjen lippukunta jo vuonna 1934. Näkevät partiolaiset, heidän joukossaan sittemmin YK:n apulaispääsihteeriksi edennyt Helvi Sipilä, olivat hankkeessa tukena pitkään. Koulun opettajista ennen muita Salme Kotkatlahti, oli mukana, mutta yllättävänkin vähän koulun johto suosittuun harrastukseen puuttui.
Poikien partiotoiminta alkoi asteittain vuosina 1935–1936. Aluksi toimittiin Suomalaisen Normaalilyseon Partiopoikien lippukunnan alaosastona, kunnes 1947 muodostettiin itsenäinen Kallioritarit-lippukunta.
– Vuosittain ainakin puolet oppilaista osallistui partioon, Ruponen kertoo.
Siellä käyminen antoi monenlaista mielekästä tekemistä. Vartiot kokoontuivat viikoittain koululla. Viikonloppuisin tehtiin retkiä ja kesäisin osallistuttiin leireille yhdessä näkevien partiolaisten kanssa.
Vammaisten nuorten partiota on kutsuttu Suomessa Sisupartioksi. Ruposen ja muiden kokemusten mukaan toiminta oli paljolti samanlaista kuin näkevienkin. Partiomerkkeihin vaadittavat suoritukset olivat näkevien kanssa lähes yhteneväiset: solmuja tehtiin, ensiapua harjoiteltiin ja tulta viriteltiin. Apuna olivat pistekirjoitukselle painetut partiopoikien ja -tyttöjen käsikirjat.
– Partio on ollut siihen osallistuneille näkövammaisille yhdenvertaistava kokemus. Oppilaat saivat monenlaisia käytännön taitoja, joista on ollut elämässä paljon hyötyä. Retkillä ja leireillä koettiin luontoelämyksiä yhdessä näkevien kanssa, Teuvo Ruponen sanoo.
Hänelle partiotoiminnan huipennus oli osallistuminen kansainväliselle Jamboree-leirille Kreikassa vuonna 1963. Suomen yli kahdensadan nuoren joukossa Ruponen ja Raimo Jääskeläinen olivat ainoat näkövammaiset.
Sisupartiota on ollut myös Kuopion sokeainkoululla. Toiminta jatkui vielä koulujen yhdistyessä Jyväskylässä vuonna 1972 ja sitä on viritelty myös ruotsinkielisellä näkövammaisten koululla ja näkövammaisten lasten vanhempien yhdistyksessä.