Leffanäytöksiä ja keskustelutilaisuus Sokeiden viikolla
Näkövammaisten liitto, Specsavers ja näkövammaisyhdistykset järjestävät Sokeiden viikolla 7.–14.11. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvakiertueen kymmenellä FinnKino-paikkakunnalla. Näytökset on tarkoitettu näkövammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen.
8.11. klo 13.00–14.30 Iiris-keskuksen Braille-salissa ja nettiradiossa kuullaan elokuvan ohjaajaa ja käsikirjoittajaa Teemu Nikkiä ja tuottaja Jani Pösöä. Pääosan esittäjä Petri Poikolainen on läsnä etäyhteydellä. Voit lähettää heille kysymyksiä lähetyksen aikana tai etukäteen osoitteeseen marika.makinen@nkl.fi tai markku.mottonen@nkl.fi. Tilaisuus tallennetaan.
Lisätietoa Sokeiden viikosta, elokuvakiertueesta ja keskustelutilaisuuden osallistumislinkki löytyvät osoitteesta www.nkl.fi/fi/tapahtuma/sokeiden-viikko
Päivyri loka-marraskuu
Tekojen tiistai 30.11.
Tulostin sinulle tällaisen nivaskan materiaaleja, jotka näin ensikäynnillä odottajille yleensä jaetaan… totesi neuvolan terveydenhoitaja heinäkuussa 2020. Olin jo aiemmin heinäkuussa neuvolaan soittaessani kertonut olevani heikkonäköinen ja etten näe lukea paperista.
Hilma Oksanen, Näkemättä kaunis 30.9.
Voimaa seksuaalisuudesta
Jokainen ihminen on seksuaalinen olento. Jokaisella on myös oikeus saada ajankohtaista tietoa seksuaalisuuden teemoista kaiken ikäisenä ja neuvontaa seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa. Kosketus herättää tunteita ja ihmisellä on lupa päättää, miten häntä kosketetaan.
Muun muassa näistä viestitään Aspa-säätiön vetämässä Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeessa, johon myös Näkövammaisten liitto osallistuu. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa näkövammaisia henkilöitä seksuaalioikeuksista ja kannustaa heitä pitämään oikeuksistaan kiinni.
Kampanja näkyy muun muassa liiton sosiaalisen median kanavissa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Sitä voi seurata aihetunnisteilla #seksuaalioikeudet ja #voimaaseksuaalisuudesta.
Sokeiden osuus näkövammaisista vähenee
Uusista näkövammaisista suuri enemmistö, 75 prosenttia on heikkonäköisiä ja sokeiden osuus näkövammaisista laskee, kertoo tuore Näkövammarekisterin vuosikirja 2020.
Koska väestön elinajanodote nousee ja näkövammaa aiheuttavat sairaudet aktivoituvat ikääntymisen myötä, uusien näkövammaisten keski-ikä kasvaa vuosi vuodelta. Nyt keskimääräinen näkövammautumisikä on 84 vuotta.
Näkövammarekisterin vuosikirja on julkaistu suomeksi ja englanniksi. Suomen kielellä se löytyy osoitteesta www.nkl.fi. Ensimmäistä kertaa vuosikirjan voi myös kuunnella Luetus-palvelusta.
Näkövammarekisteri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuodesta 1983 toiminut valtakunnallinen henkilörekisteri, jonka tekninen ylläpitäjä on Näkövammaisten liitto. Näkövammaisena rekisteriin ilmoitetaan suomalaiset pysyvästi näkövammaiset henkilöt.
HUS lahjoittaa koskettelukirjoja
HUSin alueen näkö- ja monivammaiset vauvat saavat lahjoituksena kosketeltavan ensikirjan.
Näkö- ja monivammaisia lapsia syntyy Suomessa vuosittain 70–100. Heille soveltuvia ensikirjoja ei ole ollut saatavissa ennen IKIOMA-ensikirjan ilmestymistä. Kirjoja valmistavat eri puolilla Suomea vapaaehtoiset koulutettujen ohjaajien opastuksella.
IKIOMA-kirjan on suunnitellut oululainen Vuokko Keränen, joka on vetänyt toimintaa Oulun NNKY:n vapaaehtoisena vuodesta 2016 alkaen. Tavoitteena on, että IKIOMA lahjoitetaan jokaiselle Suomessa olevalle ja syntyvälle ensikirjaikäiselle näkö- ja monivammaiselle lapselle.
Saavutettavuus ei takaa helppokäyttöisyyttä
Suurin osa näkövammaisista kokee digipalvelut haastaviksi käyttää, vaikka ne täyttäisivät saavutettavuuskriteerit. Tämä ilmeni Eficoden, Annanpuran ja Näkövammaisten liiton toteuttamasta näkövammaisille suunnatusta saavutettavuuskyselystä, jolla kartoitettiin tottumuksia verkkopalveluiden ja niitä varten suunniteltujen apuvälineiden käytössä.
Lue lisää osoitteesta www.nkl.fi/fi/tiedotteet.
Kun silmälasit eivät riitä
Näkövammaisten liitto julkaisi maailman näköpäivänä 14.10. Kun silmälasit eivät riitä -esitteen ja -videon. Niissä kerrotaan palveluista ja tuista, joihin näkövammaisella ihmisellä on oikeus ja jotka parantavat elämänlaatua silloinkin, kun silmäsairauteen ei ole varsinaista hoitokeinoa. Näön heikkenemisen kanssa ei siis kannata jäädä yksin. Tutustu tuoreisiin materiaaleihin: nkl.fi/fi/artikkeli/kun-silmalasit-eivat-enaa-riita