Siirry sisältöön
Airut 1/2023

Digineuvoja Jukka Liimatainen on myös muusikko

Jukka Liimatainen istuu työtuolissaan. Etualalla näkyy kitarakotelo.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Jukka Liimatainen pitää työstään, koska siinä saa ratkaista ongelmia ja oppii koko ajan uutta.
Kuva: Marika Mäkinen

Näkövammaisten liiton digineuvonnasta tuttu Jukka Liimatainen on kahden ammatin mies.

Kun tietotekniset haasteet on ratkottu, hän nappaa kitaran kainaloon, painaa esiintymishatun päähänsä ja hyppää lavalle useita kultalevyjä ja yhden platinalevynkin saaneen Jonne Aaronin bändin kitaristina.

Teksti Virpi Jylhä

Jukka Liimatainen kasvoi kuopuksena 1500 asukkaan kylässä Hankasalmella siskon ja kolmen isoveljen kanssa huoltamoyrittäjäperheessä. Musiikki oli aina läsnä.

Veljekset ovat aina soittaneet bändeissä. Vanhin veljeksistä keikkaili rumpalina muun muassa Beritin, Irwinin ja Anita Hirvosen kanssa. Sisko keräili lp-levyjä ja metsästi bändien nimikirjoituksia. Käteväkätinen isä rakenteli kaikenlaista, jopa mandoliinin. Äiti lauloi kuorossa.

Jukka Liimatainen aloitti kitaran soiton kuusivuotiaana veljien opastuksessa. Myöhemmin hän on opetellut soittamaan banjoa, mandoliinia ja steel-kitaraa. Ensimmäinen oma bändi hänellä oli koulussa 12-vuotiaana. Samoihin aikoihin hän aloitti keikkailun. Koulukavereiden kanssa perustettu Spitfire-kokoonpano on edelleen voimissaan ja keikkailee harvakseltaan. Jonne Aaronin kitaristina Liimatainen on saanut platinalevyn albumista Vuodet ja kultalevyn albumista Risteyksessä.

Lapsuuden muistoista kaikkein päräyttävin Jukka Liimataisen mukaan on Hurriganesin tankkausreissu heidän huoltamollaan.

– Meille oli juuri hankittu Hurriganesin levy, kun huomasin bändin kaartavan pihalle autollaan. Näin Cisse Häkkisen tiikeritakissa ja Remun nukkumassa takapenkillä hollannikkaat jalassa. Suuresti ihailemani Albert Järvinen käveli katselemaan näyteikkunaamme. Juoksin huutamaan veljille, että Hurriganes on täällä. Niin pökerryksissä olin, että en edes nimmareita saanut pyydettyä.

Jukka Liimatainen on aina pitänyt myös liikunnasta. Hankasalmella oli hyvät olosuhteet urheilla. Koulukin maistui ja lukion jälkeen hän pääsi opiskelemaan Tampereen Teknilliseen Korkeakouluun mikroelektroniikkaa.

Jukka Liimatainen istuu työtuolillaan ja leikkii mustan labradorinnoutajan kanssa.
Kollegan opaskoira Kassu piipahti
leikkimässä Jukka Liimataisen
työhuoneessa.

Työtä ja musiikkia

Valmistumisen jälkeen Jukka Liimatainen kävi armeijan ja työllistyi heti Nokialle. Siellä vierähti 15 vuotta tutkimustehtävissä.

– 1997 lähdin Saksaan Bochumiin ja sieltä Yhdysvaltoihin Bostoniin, missä kaksospoikani syntyivät. Viihdyimme hyvin, mutta tukiverkkojen puute ja ajatus siitä, että lasten olisi paras käydä koulut Suomessa, saivat perheemme muuttamaan takaisin Helsinkiin vuonna 2001, Jukka Liimatainen kertoo.

Liimatainen soitteli Bostonissakin bändissä ja vieraili legendaaristen muusikoiden konserteissa. Hänellä on muun muassa Les Paulin nimikirjoitus kitarassaan. Les Paul on yksi maailman tunnetuimmista sähkökitaran ja äänitystekniikan kehittäjistä.

Kun 2009 työt Nokialla loppuivat, mies jatkoi Jyväskylän yliopistolla opintoja perehtymällä käytettävyyteen ja käyttöliittymiin. Yliopistolla hän osallistui tutkimusprojekteihin, joissa etsittiin ratkaisuja muun muassa ikäihmisten ja näkövammaisten tietoteknisiin haasteisiin sekä selvitettiin tuntopalautteen käyttöä kosketusnäytöllisissä laitteissa. Eräs projekti toteutti Valteri-koulu Onervaan QR-koodeihin ja äänipalautteisiin perustuvan liikuntaradan näkövammaisille nuorille.

Jukka Liimatainen väsyi jatkuvaan apurahojen hakemiseen. 2014 löytyi uusi työ Erilaisten oppijoiden liitosta. Työsarka liittyi edelleen digitaalisten ympäristöjen haasteisiin, mutta hieman eri näkökulmasta.

– Ohjasin sovellusten käyttöä, pidimme koulutustilaisuuksia eri puolilla Suomea ja julkaisimme oppaita mobiililaitteiden hyödyntämiseksi.

2019 Jukka Liimatainen muutti vaimonsa kanssa Espanjaan. Siellä he aikoivat käynnistää yritystoimintaa, mutta koronapandemia pilasi suunnitelmat heti alkuunsa. Pariskunta palasi Suomeen.

Näkövammaisten liittoon etsittiin juuri silloin työntekijää tiedonsaantipalveluihin. Jukka Liimatainen haki paikkaa ja tuli valituksi. Nyt hän on muusikon työnsä lisäksi kolmipäiväisesti digineuvoja.

– Olemme järjestäneet webinaareja sekä pelkästään näkövammaisille että laajemmalle yleisölle erilaisista saavutettavuusasioista ja apuvälineiden käytöstä. Työssäni opin koko ajan uutta. On hienoa, kun voi ratkaista ongelmia. Tulee todella hyvä mieli, kun huomaa, miten paljon pystyy auttamaan, työhönsä tyytyväinen Liimatainen kertoo.

Tasapainottavat asiat tukevat jaksamista

Musiikki vie paljon aikaa. Pelkästään Jonne Aaronin bändissä Jukka Liimatainen on tehnyt jo yli 500 keikkaa ja näistä osa on ollut kuumottavasti suurilla festarilavoilla.

Kiireisen miehen perheeseen kuuluu omat kaksospojat, vaimo ja tämän poika, kaksi koiraa sekä kaksi yli 30-vuotiasta kilpikonnaa. Kun vapaa-aikaa on, Jukka Liimatainen lukee kirjoja, ulkoilee koiran kanssa tai piipahtaa Uuraisilla mökillä.

Pöytälaatikossa odottaa viimeistelyä nippu biisiaihioita. Jukka Liimatainen on soittanut ne kitaralla äänitiedostoihin, jotka hän käsittelee valmiiksi tietokoneella.

– Sitten, kun joskus on aikaa, mies naurahtaa.

Tulevaisuuden haaveista Jukka toteaa, että ne taitavat olla tyypillisiä keski-ikäisen ihmisen haaveita.

– Toivon, että saan olla terve ja tehdä näitä asioita, mitä juuri nyt teen. Elämä on kiireistä, mutta koen, että minulla on sopivasti toisiaan tasapainottavia asioita. Olen positiivinen tulevaisuuden suhteen tämänhetkisestä maailmantilanteesta huolimatta.