Siirry sisältöön
Airut 9/2018

Hisayo Katsuille vammaistutkimuksen professuuri

Hisayo Katsui Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pihalla.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Helsingin yliopisto uusi vammaistutkimuksen apulaisprofessori on Hisayo Katsui. Katsui väitteli Helsingin yliopistosta tohtoriksi vuonna 2005 aiheesta vammaisliikkeen synty Keski-Aasiassa.
Kuva: Aatu Komsi

Katsui haluaa tukea etenkin jatko-opiskelijoiden kehitysmahdollisuuksia.

Teksti Marika Mäkinen
Kuvat Aatu Komsi

Ensimmäinen Hisayo Katsuin johtaman vammaistutkimuksen opintokokonaisuus, Johdatus vammaistutkimukseen, on nyt syyskuussa alkanut Helsingin yliopistossa.

Virallisesti apulaisprofessorin nimikkeellä toimiva Katsui aloitti itse tehtävässään elokuun alussa. Hänen edeltäjänsä Simo Vehmas siirtyi Tukholman yliopistoon kesken kautensa, joten oppituoli ehti olla tyhjillään vuoden.

Yliopiston rahat tiukilla

Helsingin yliopistoon saatiin ensimmäinen vammaistutkimuksen professuuri vuonna 2013. Tehtävä oli määräaikainen, ja sen rahoittivat vammaisjärjestöt ja yliopisto yhdessä. Vuosi sitten yliopisto teki päätöksen professuurin vakinaistamisesta.

Hisayo Katsui on iloinen, että yliopisto sitoutui rahoittamaan professuurinsa tästä eteenpäin kokonaan taloushaasteista huolimatta. Parin vuoden takaisissa yt-neuvotteluissa Helsingin yliopisto päätyi karsimaan henkilökuntaansa jopa useilla sadoilla työntekijöillä. Vaikka professuurin jatkamiseen löytyi rahaa, tutkimus- ja opetustyön kannalta tarpeellista hallintohenkilökuntaa on nyt aiempaa vähemmän.

Helsingin vammaistutkimuksen professuuri on Suomessa ainoa laatuaan, joten päätös sen jatkamisesta on myönteinen viesti myös vammaisjärjestöille. Yliopiston opiskelijoitakin uutinen miellyttänee – sen verran suosittuja Vehmaksen ajan kurssit olivat.

– Kiinnostus vammaistutkimusta kohtaan onkin viime vuosina selvästi kasvanut, Katsui sanoo.

Jatko-opiskelijat mukaan

Hisayo Katsui haluaa tukea erityisesti jatko-opiskelijoiden kehitysmahdollisuuksia tarjoamalla heille vierasluennoitsijan tehtäviä.

– Heidän on tärkeää saada opetuskokemusta ja verkostoitua, Katsui sanoo.

Myös julkaisujen tuottaminen ja erilaiset ajankohtaiset seminaarit vammaistutkimukseen liittyville yhteisöille ovat olennaisia oppiaineen kehittymisen kannalta. Työhön liittyy myös sponsorirahoituksen etsiminen.

Koska vammaistutkimuksen ala on pieni, on Katsuin mukaan tärkeää tehdä yhteistyötä yliopiston muiden oppiaineiden kanssa. Nyt sellaista on tulossa, kun Helsingin yliopistossa alkaa vuoden 2019 syksyllä uusi sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma yhteiskuntapolitiikan professorin Heikki Hiilamon johdolla. Maisteriohjelmassa yhdistyvät sosiaali- ja terveystieteet, ja sen yhtenä oppiaineena on vammaistutkimus.

Vammaistutkimuksen jatko-opiskelijoita on tällä hetkellä runsaat parikymmentä. Oppiainetta voi opiskella 15 opintopisteen verran. Vammaistutkimuksen alalta on valmistunut ja paraikaa tekeillä useita opinnäytteitä eri tiedekunnissa ja yliopistoissa.

Vaikka resurssit ovat vielä pienet, tahto on kova, Katsui vakuuttaa.

– Haluan jatkaa vammaisuuden tutkimusta myös globaalista näkökulmasta, sillä vammaisuuden kokemuksessa on yhtäläisyyksiä kaikkialla maailmassa, Katsui sanoo.

Hisayo Katsui

  • Kotoisin Japanista, aloitti vaihto-opiskelijana Tampereen yliopistossa 1996.
  • Väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta v. 2005 aiheesta Keski-Aasian vammaisliikkeen synty.
  • Suomen Vammaistutkimuksen seuran nykyinen puheenjohtaja.
  • Vaikuttanut myös Abilis-säätiössä ja Åbo Akademissa toimivassa ihmisoikeusinstituutissa.