Vammaistutkimus vakiinnuttanut jalansijansa
Vammaistutkimus on vakiinnuttanut jalansijaansa Suomessa. Myös maailmalla vammaistutkimus on nosteessa.
Elokuisessa Vammaistutkimuksen Seuran järjestämässä konferenssissa Helsingissä kuultiin puheenvuoroja aiheista, jotka juuri nyt ovat keskiössä vammaistutkimuksessa. Seminaarin pääpuhujat tulivat tällä kertaa Suomen lisäksi Japanista ja ensimmäistä kertaa mukana olivat myös kehitysvammaisten kansalaisjärjestön Me Itse ry:n jäsenet.
– Suomalaisia vammaistutkijoita kiinnostaa erityisesti YK:n vammaisten yleissopimuksen täytäntöönpano, kertoo Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui.
– Yleissopimuksen ratifioinnin myötä tuli esiin tiedon ja tutkimuksen tarve, joka edesauttaa vammaistutkimuksen kasvua. Sopimuksen täytäntöönpano Suomessa erilaisissa yhteyksissä onkin mielestäni keskeistä. Tutkijat ovat kiinnostuneita vammaisten, etenkin syvästi kehitysvammaisten, osallisuuteen ja toimijuuteen liittyvistä näkökulmista ja siitä, miten niitä toteutetaan käytännössä, Hisayo Katsui sanoo.
Hänen mukaansa vammaistutkimuksen aihepiirit ovat myös monipuolistuneet.
– Osa suomalaisista tutkijoista tekee tutkimustyötään myös Suomen ulkopuolella ja muiden oppiaineiden rajapinnassa eri tiedekunnissa, esimerkiksi ikääntymistutkimuksen, sosiaalityön tai erityispedagogiikan rajapinnassa.
Kiinnostus vammaistutkimukseen on kasvamassa myös maailmalla. Suomen Vammaistutkimuksen Seura on osa Pohjoismaiden vammaistutkimuksen seuraa, NNDR:ää, jonka viimeisimpään konferenssiin osallistui jo yli 400 tutkijaa, mikä omalta osaltaan kertoo kiinnostuksen lisääntymisestä.
Ruotsissa Terveyden, työelämän ja hyvinvoinnin laitos Forte myönsi vastikään neljälletoista vammaistutkimuksen alan tutkimushankkeelle yhteensä 5,3 miljoonaa euroa rahoitusta.
– Olin mukana arviointikomiteassa, jonne tuli hakemuksia kymmenen kertaa enemmän kuin niitä myönnettiin. Ruotsi on tässäkin asiassa edelläkävijä, kun se suuntaa vammaistutkimushankkeisiin reilusti taloudellista tukea. Mutta myös pienemmällä volyymilla vammaistutkimus on lisääntynyt useissa maissa, Hisayo Katsui sanoo.
Jatko-opiskelijoita ja väitöskirjoja enemmän
Helsingin yliopistossa vammaistutkimuksen opetus käynnistyi valtiotieteellisessä tiedekunnassa kuusi vuotta sitten. Alan opiskelijoiden ja kurssien määrä on kasvanut pikkuhiljaa ja tällä hetkellä meneillään on kolme oppiaineen kurssia, joissa jokaisessa on noin 20 opiskelijaa.
Lisäksi humanistisessa tiedekunnassa on kaksi vammaistutkimuksen kurssia, kasvatustieteellisen puolella yksi ja sosiaalityön puolelle on tulossa ruotsinkielinen kurssi. Tänä syksynä alkavaan SOTE-maisteriohjelmaan kuuluu valinnaisena vammaistutkimuksen kurssi, johon terveysalan ja lääketieteen opiskelijat voivat osallistua.
– On vaikea sanoa varmasti, kuinka moni ottaa sivuaineeksi vammaistutkimuksen, mutta kursseja on useita ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua.
Hisayo Katsui kertoo, että hänellä on ohjattavanaan jo yhdeksän jatko-opiskelijaa, joista viisi on aloittanut tämän ja viime vuoden aikana.
Vammaistutkimuksen päivien yhteydessä järjestetyssä jatko-opiskelijoille tarkoitetussa kesäkoulussa kartoitettiin, kuinka moni jatko-opiskelija tekee väitöskirjatyötä vammaistutkimuksen alalla.
– Määrä on hiukan yli 30. Monet vammaistutkijat ovat nuoria, mikä on hyvä trendi ja haluankin panostaa heidän kasvattamiseensa. Tämä on myös Vammaistutkimuksen Seuran strateginen prioriteetti.