Suomen Näkövammaissäätiö on toiminut 20 vuotta

Näkövammaissäätiö sai perustamisluvan ja rekisteriviranomainen vahvisti sen säännöt tammikuussa 1999. Näkövammaisten liitto nimeää säätiön sääntöjen mukaisesti säätiön hallituksen neljä jäsentä, aina kaksi jäsentä vuorovuosina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Suomen Näkövammaissäätiö sai alkupääoman perustajasäätiöltään sen jakautumisen yhteydessä. Vuosien kuluessa pääomaa on kasvatettu lahjoituksilla ja testamenteilla sekä sijoitusten tuotoilla ja arvon nousulla. Säätiön omaisuus on kokonaisuudessaan sijoitettu arvopapereihin ja niiden hoidosta on tehty varainhoitosopimus SEB-varainhoito Suomi Oy:n kanssa. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kohtuullisella riskillä tuottaa säätiön avustustoiminnan ja hallinnon vuosittain aiheuttamat kulut.

Säätiö edistää ja tukee näkövammaisten opiskelumahdollisuuksia ja palvelutoimintaa näkövammaisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Se tukee näkövammaisten nuorisotyötä, opiskelua, ammattiopintoja, työllisyyttä, kuntoutusta, harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa sekä näkövammaisten kansainvälistä yhteistyötä.

Kaksi kertaa vuodessa, maalis- ja syyskuussa, säätiö julistaa apurahat näkövammaisten ja näkövammaistyössä toimivien henkilöiden ja yhteisöjen haettaviksi. Vuoden 2018 aikana säätiölle tuli kaikkiaan 69 avustushakemusta, joista 46:n osalta tehtiin myönteinen päätös ja lisäksi ilman hakemusta säätiön hallitus päätti myöntää yhden 600 euron stipendin säätiön edesmenneen pitkäaikaisen asiamiehen, järjestöneuvos Arvo Karvisen muistorahoista. Näistä kertyi 9411 euron summa. Vuosittainen avustusmäärä on vaihdellut 7000–12 000 euron välillä. Säätiö ei yleensä myönnä avustusta sellaisiin tarkoituksiin, joita yhteiskunnalla on lakisääteinen velvollisuus rahoittaa.

– Suomen Näkövammaissäätiön toiminnan kehittäminen vastaamaan kasvaviin avustustarpeisiin onnistuu vain, jos nykyistä säätiön pienehköä pääomaa saadaan kasvatettua. Siksi edelleenkin lahjoituksilla ja testamenteilla on suuri merkitys. Nykyisen omaisuuden tuotoista avustusten ja stipendien ohella pakolliset hallinnon aiheuttamat menot muodostavat merkittävän osan vuotuisista kuluista säätiön pieneen pääomaan, sanoo säätiön puheenjohtaja, sosiaalineuvos Pentti Kivelä.