Siirry sisältöön
Airut 10/2019

Annansilmät-Aitta on elinvoimainen satavuotias

Rottinkikalusteita Annansilmät-Aitassa.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kuva: Hannu Jylhä
Teksti Virpi Jylhä
Kuvat Hannu Jylhä, Marika Mäkinen

Annansilmät-Aitan ovi Helsingin Itäkeskuksessa avautuu viihtyisään myymälään, jonka hyllyt ovat täynnä ihastuttavia kädentaitotuotteita: koreja, harjoja, keittiötarvikkeita ja valmiita lahjapakkauksia.

Annansilmät-Aitalla on juhlavuosi. On kulunut sata vuotta siitä, kun liike perustettiin Helsinkiin markkinoimaan ja myymään näkövammaisten käsityöläisten valmistamia tuotteita.

Annansilmät-Aitan tuotteita pöydällä ja hyllyllä.
Annansilmät-Aitan hyllyillä on upeita kädentaitotuotteita.

Ensimmäisen Helsingin myymälän perusti Tampereen sokeainyhdistys 1919 Laurinkadulle. Myymälän nimi oli aluksi Sokeain Käsityökauppa. Tamperelaiset olivat perustaneet aiemmin vastaavanlaiset liikkeet Tampereelle ja Viipuriin. 1920-luvun alussa Helsingin sokeainyhdistys osti liiketoiminnan itselleen. 1924 myymälä muutti Annankadulle, missä se toimi aina vuoteen 2010 saakka.

Näkövammaisten liiton tiloihin Mäkelänkadulle avattiin Annansilmät-Aitta 1981. Iiris-talon valmistuttua Itäkeskukseen 2004 liike pääsi muuttamaan uusiin tiloihin.

– Muutto Iirikseen oli Annansilmät-Aitalle piristysruiske, kertoo myymäläpäällikkö Simo Parviainen.

– Saimme sopivan kokoisen tilan aivan uudesta talosta. Sijainti hieman syrjässä asiakasvirroista on jonkin verran haasteellinen, mutta toisaalta vuokrakustannukset pysyvät kurissa.

Sydämellä ja ylpeydellä

Simo Parviainen on itse ollut Annansilmät-Aitan palveluksessa kohta neljäkymmentä vuotta. Kaikki työvaiheet ovat tuttuja, sillä Aittaan 22-vuotiaana tullut Simo on työskennellyt niin varasto- kuin markkinointitöissä uransa aikana. Myymäläpäällikkönä hän on ollut vuodesta 2002 alkaen.

– Olen jaksanut nämä neljä vuosikymmentä, sillä pidän työstäni kovasti. Jopa niin paljon, että huomaan vapaa-ajallakin usein kehitteleväni uusia malleja valikoimiin. Nappaan illalla kotona ruutupaperin ja kynän ja ryhdyn piirtämään. Jotkut ideat jäävät sille asteelle, mutta toisinaan syntyy hyviä tuoteideoita, jotka pääsevät myyntiartikkeleiksi saakka. Esimerkiksi Ruudukko-kori on juuri tällaisen iltamietiskelyn tuloksia, naurahtaa Simo Parviainen.

– Olen hyvin ylpeä Annansilmät-Aitasta ja käsityöläisistä. Aitta on Suomessa ja jopa Euroopassa ainutlaatuinen kauppa. Missään muualla ei tuoda tällä tavoin esille näkövammaisten tekemiä käsitöitä.

Perinteikkäästi ajan hermolla

Annansilmät-Aitan valikoimasta löytyy kädentaitotuotteita klassikoista uutuuksiin. Käsityöläisten ja asiakkaiden kanssa kehitetään yhdessä uusia tuotteita ja tuunataan perinteisiä malleja tähän päivään.

Myymäläpäällikkö Simo Parviainen esittelee koreja.
Myymäläpäällikkö Simo Parviainen on ollut Annansilmät-Aitan palveluksessa pian 40 vuotta.

Esimerkki onnistuneesta tuunauksesta on Mustis-harjasarja. Luonnonväriset harjapuut värjättiin mustiksi ja tuote valmistettiin käyttämällä mustaa hevosenjouhta. Tummat Mustikset sopivat paremmin tämän hetkiseen sisustustrendiin ja sarja on myynyt Simo Parviaisen mukaan hyvin.

Alkuvuosina myymälän hyllyillä oli enimmäkseen harjoja ja rottinkikoreja. Monen alkuperäisartikkeleiksi mieltämät seinävaatteet ja poppanat tulivat valikoimiin vasta 1980-luvulla.

Uusia tuoteryhmiä Annansilmät-Aitassa ovat pienet sisustustuotteet, mehiläisvahakynttilät, korut ja kierrätysmuovista valmistetut ekopärekorit.

Annansilmät-Aitan myymistä tuotteista noin 80 prosenttia on näkövammaisten valmistamia. Loput 20 prosenttia on muiden kotimaisten yritysten tuotteita.

– Otamme myyntiin jonkin verran artikkeleita, jotka sopivat yhteen näkövammaisten käsityötuotteiden kanssa. Saamme koottua näin muun muassa lahjapakkauksia, Simo Parviainen kertoo.

– Tärkeitä arvoja muita tuottajia valittaessa ovat luonnonmukaisuus ja ehdottomasti myös kotimaisuus.

Viime vuosina kalusteiden korjauspalvelu on kasvattanut suosiotaan. Rakkaasta rottinkituolista tai -pöydästä ei tarvitse luopua sen rikkouduttua, vaan sen voi tuoda Annansilmät-Aittaan korjattavaksi. Moni tuoli, pöytä ja keinu onkin saanut uuden elämän näkövammaisten taitajien käsissä.

Vaikka myymälän ovi käy ahkerasti, suurin asiakaskunta koostuu yrityksistä. Ravintoloille ja leipomoille valmistetaan tilauksesta koreja ja erilaisia esillepanotuotteita. Teolliset jälleenmyyjät ja kiinteistöhuoltoyhtiöt ostavat harjoja.

Materiaalivälitystä näkövammaisille käsityöläisille

Yksi viime vuosina alkaneista palvelumuodoista on materiaalivälitys näkövammaisille käsityöläisille. Toiminta otettiin Aitan tehtäväksi, kun vuonna 2015 Sokevan materiaalivälitykseltä loppui rahoitus.

Vuosittain noin 350 näkövammaista käsityöläistä hankkii valmistustarpeita Annansilmät-Aitan kautta. Heistä kuutisenkymmentä valmistaa tuotteita myös Annansilmät-Aitan myytäväksi.

– Välitämme muun muassa rottinki- ja harjatuotteiden valmistukseen materiaalia. Sokevan materiaalivälityksestä sai aikanaan myös esimerkiksi puuhelmiä ja muita somisteita. Niiden välitystä Annansilmät-Aitta ei ole jatkanut, sillä askartelutuotteille löytää helposti muita ostopaikkoja, Simo Parviainen sanoo.

Luonnonmateriaalien ja käsin tehtyjen, laadukkaiden tuotteiden kysyntä on kasvussa. Uusia kädentaitajia on tullut mukaan toimintaan muutamien hiljaisempien vuosien jälkeen.

Ensi vuonna julkaistaan myös uudet verkkosivut, joten digitaalinen näyteikkunakin on jatkossa entistä ehompi. Annansilmät-Aitan tulevaisuus näyttää valoisalta.

Lindkvist ja Toivanen – perinteistä ja modernia käsityöläisyyttä

Keskellä maalaisidylliä Sipoossa sijaitsee Martin Lindkvistin käsityöverstas. Siellä on valmistunut melkoiset määrät erilaisia harjoja ja rottinkituotteita.

Martin Lindkvist valmistaa harjaa verstaallaan.
Martin Lindkvist valmistaa perinteisiä harjoja ja rottinkituotteita.

Lindkvist opiskeli nuorena Näkövammaisten Ammattikoulussa Espoossa.

– Opiskelin sekä talouslinjalla että kori- ja huonekalulinjalla, Martin Lindkvist kertoo.

– Kun valmistuin, ostin viisi saunaharjapuuta ja kaksi katuharjapuuta. Sitten nostin repun selkään ja lähdin naapureille kaupittelemaan.

Vähitellen tuotteita alkoi mennä torikauppiaille ja Annansilmät-Aittaan. Lindkvistin käsityöverstaassa alkoi olla kiirettä. Vuosikymmenet vierähtivät.

– Harjapuiden saatavuus on huonontunut vuosi vuodelta. Moni perinteinen malli on kokonaan poistunut, Lindkvist harmittelee ja näyttää muutamaa viimeistä kappaletta hyllyistään.

Omassa verstaassa valmistuu edelleen harjoja ja Lindkvist käy kerran viikossa ohjaamassa pienkorikerhossa Iiriksessä.

– Neljäkymmentä vuotta on tullut ahkeroitua. Pian on aika siirtyä kokonaan eläkkeelle. Sitten minulla on kuusi vapaapäivää ja yksi lepopäivä, Lindkvist naurahtaa ja sulkee punaiseksi maalatun, valkonurkkaisen verstasrakennuksen oven.

Monille käsityökerhon ohjaajana tutuksi tullut Seppo Toivanen ei ole aina ollut käsityöläinen. Hän toimi ensin pianon virittäjänä pianotehtaalla ja pistekirjoitussekatyöläisenä Näkövammaisten liitossa.

Seppo Toivanen kädessään valkoinen muovipärekori.
Seppo Toivanen luo uutta ja korjaa vanhaa.

Toivanen kertoo olevansa itseoppinut kädentaitaja siitä huolimatta, että taskussa on Arlainstituutissa suoritettu artesaanitutkinto.

– 90-luvun puolivälissä ryhdyin ensin tekemään Sokevalle katuluutia. Siitä irtosikin ihan kohtuullinen toimeentulo. Vähitellen opin uusia taitoja ja valikoimaan tulivat rottinkikalusteet, korit ja harjat, joita valmistin yrittäjänä toreille ja Annansilmät-Aittaan.

– Myöhemmin mukaan on tullut myös kalusteiden korjaaminen, mistä annoin näytöksenkin hiljattain Habitare-messuilla.

Ohjaamisesta ja tuotekehittelystä nauttivalle Toivaselle myyntipuheiden pitäminen ei ole ollut lempipuuhaa.

– Oma markkinointi on kuitenkin välttämätöntä, jos haluaa ansaita leipänsä käsitöillä. Annansilmät-Aitta on yrittäjälle hyvä kumppani ja kanava.

Toivanen jäi 63-vuotiaana eläkkeelle, mutta on jatkanut työskentelyä. Työ kolmivuotisessa Ura käsillä -hankkeessa päättyi kesällä ja nyt hän pohtii, mitä hänestä tulee isona. Taitaa käsitöiden tekeminen edelleen kutkutella.