Nuijalle töitä

Jos haluat puheenjohtajaksi, mutta superjohtajahype ahdistaa, tässä Airuen kokoamat vinkit pahimpien karikoiden välttämiseen.

1. Älä mene vain ajamaan omaa kantaasi

Media herkästi maalaa puheenjohtajavaaleja linjavaaleiksi. Lähtökohtaisesti valintasi puheenjohtajaksi ei kuitenkaan ratkaise yhtään yhdistyksenne sisäistä kiistaa. Valinnastasi seuraa vain, että saat ja joudut ratkomaan samaa kiistaa puheenjohtajan roolista käsin.

Jos haluat puskea oman kantasi läpi, kannattaa hakeutua makutuomariksi tai valtuustoon. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä kuitenkin on johtaa päätöksentekoa niin, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi.

Jos tehdyt päätökset vaikuttavat kumpuavan vain sinusta itsestäsi, vaarannat uskottavuutesi – ja muut unohtavat johdollasi tehdyt päätökset tahallaan.

– Olin kauteni alussa halukas tulemaan esiin oma mielipiteeni edellä. Hallituksen yhteistyön hioutuessa olen oppinut odottamaan, että muut hallituksen jäsenet ilmaisevat oman mielipiteensä ensin. Vasta sitten sanon omani ja yritän koota mielipiteistä kompromissin, sanoo Näkövammaisten liiton puheenjohtaja Sari Loijas.

Jäsenet eivät sitoudu isoon muutokseen
vain lupauksella paremmasta.

2. Käskyttäminen ei toimi

Puheenjohtajalla on vain vähän mahdollisuuksia määrätä ketään. Jokaisella vapaaehtoisella taas on lukemattomia keinoja välttää tekemästä jopa lupaamiaankin tehtäviä. Miten siis saada heidät tekemään asioita?

Ratkaisevaa on, kuinka hyvin jäsenet ovat sitoutuneet sovittuun suunnitelmaan: tuntuuko se itsestäkin omalta ja tärkeältä?

Sitoutumista edistää, jos kaikille jää kokemus kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta osallistua päätöksen valmisteluun. Kannattaakin tiedottaa hankkeen etenemisestä säännöllisesti, tehdä jäsenkysely, keskustella aiheesta kerhoissa ja kysyä toisen toiveista kasvokkain.

Yksi muutosjohtamisen nyrkkisääntö on, että jäsenet eivät sitoudu isoon muutokseen vain lupauksella paremmasta. Heidän on ymmärrettävä ensin, että nykytila vie yhdistystä aina vain huonompaan suuntaan.

3. Selvitä perustiedot ja säännöt

Kaikissa järjestöissä hallituksen puheenjohtajan pitää osata huolehtia, että kokouksen päätökset tehdään lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaan. Ensimmäisiä uuden puheenjohtajan oppimateriaaleja ovat siis yhdistyslaki sekä yhdistyksen säännöt ja linjaukset.

Mitä paremmin nämä hallitset, sitä hienovaraisemmin pystyt ohjaamaan päätöksentekonne lain ja strategian mukaiseksi joutumatta tekemään niistä numeroa. Eihän strategiankaan kuuluisi olla riippakivi, vaan työkalu ja innostaja.

– Vaikka toimintasuunnitelmat ovat hallintohimmeleitä, niillä on paikkansa muistiinpanoina tehdyistä päätöksistä. Olemme yrittäneet tehdä niitä lämpimämmiksi kirjoittamalla ne passiivin sijaan me-muotoon, mutta sitä on välillä tosi vaikeaa saada kuulostamaan luontevalta. Siksi se vaatii kirjoittamiselta myös aikaa, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten puheenjohtaja Katja Kuusela.

4. Varaudu muuttamaan käytöstäsi

Puheenjohtajaan tavataan suhtautua toisin kuin riviaktiiviin. Uusi valta-asema vaatii myös oman käytöksen ja sietokyvyn uudelleenpohdintaa jo etukäteen. Miten reagoit, jos saat joltakulta varoittamatta kuraa niskaasi? Miten toimit, jos seurassasi aletaan juoruilla tai pilkata toista aktiivia?

Mitä paremmin pystyt ottamaan käytöksessäsi kunkin yksilölliset toiveet huomioon, sen parempi. On puheenjohtajan suuri vahvuus, jos hän pystyy saamaan toimintaan mukaan keskenään hyvinkin erilaisia ihmisiä.

– Aloittaessani pyrin olemaan liiton keskustelukanavilla vain yksi näkövammainen muiden joukossa. Huomasin kuitenkin nopeasti, että kirjoitin mitä tahansa, se tulkitaan liiton puheenjohtajan näkemykseksi, joten päätin kirjoittaa vain kuivaa asiaa. Minua ei oteta vertaisena, ja se vain menee niin, sanoo Sari Loijas.

5. Suhtaudu kritiikkiin rakentavasti

Puheenjohtajana tulet saamaan osaksesi kritiikkiä. Se on hyvä, koska jos kukaan ei keksi tai uskalla sanoa puheenjohtajasta mitään kriittistä, yhdistyksen keskustelukulttuuri on epäterveellä pohjalla. Vastatessa kritiikkiin on hyvä esitellä ongelmaan ratkaisu ja tarjota kuulijoille tilaisuus siinä auttamiseen.

– On ihmisiä, joiden kanssa en suin surminkaan haluaisi olla tekemisissä vapaa-ajallani, mutta yhdistystoimijana minun pitää pystyä tulemaan kaikkien kanssa toimeen ja ottamaan vastaan kritiikkiä. Muuten mitään toimintatapoja ei ole mahdollista kehittää, sanoo Varsinais-Suomen Näkövammaisten puheenjohtaja Taru Luukkala.

Kritiikki on asiatonta, jos se keskittyy lähinnä henkilöön ja on esimerkiksi alatyylistä, naljailevaa, tarpeettomasti toistuvaa, harhaanjohtavaa tai seurauksia tahallaan liioittelevaa. Tällöin se aiheuttaa haittaa jo yhdistyksellekin – huonokin puheenjohtaja on parempi kuin puheenjohtaja, jolla ei ole aikaa tai voimavaroja hoitaa tehtäviään.

On looginen virhepäätelmä edellyttää lopputulokselta – tai puheenjohtajalta – aina virheettömyyttä. Filosofian käsite rajoitettu rationaalisuus tarkoittaa, että vaikka henkilö pyrkii tekemään päätöksensä huolella ja tietoon nojaten, hänen on toisinaan tehtävä niitä myös puutteellisin tiedoin tai liian nopeasti. Huolellisuus voi kostautua myös tilaisuuden menettämisenä.

Priorisoinnissakaan ei ole mitään noloa, vaan se on tärkeä osa johtajuutta.

6. Arvosta työntekijöitänne

Yhdistyksen työnantajavastuun opiskelu kannattaa aloittaa työehtosopimuksen opettelusta, sillä se vastannee suurimpaan osaan kysymyksistäsi. Lisäneuvoja saa esimerkiksi Näkövammaisten liiton järjestöpalveluilta.

On tärkeää ymmärtää, että työntekijällä voi olla kerrallaan vain yksi esimies (tai esihenkilö), joka tätä ohjaa ja työtehtävät jakaa. Myöskään yksityisasiat, kuten lääkärintodistukset, eivät kuulu muulle hallitukselle.

Puheenjohtajan ei pidä ikinä kohdella työntekijöitään välinpitämättömästi tai alentuvasti. Jokainen on itse oman työnsä paras asiantuntija, ja hänen asiantuntemustaan kannattaa hyödyntää. Jos mielestäsi palkan maksaminen oikeuttaa tylyyn kohteluun, mietihän vielä.

Työntekijöitä kannattaa tavata säännöllisesti eikä vasta, kun esimiehellä itsellään on asiaa. Puheenjohtajan tukea ja tsemppausta on syytä tarjota koko työyhteisölle.

– Jotkut puheenjohtajat lopettavat vastuun kantamisen päätöksistään heti kokouksen päätyttyä. Niinpä he välttelevät vastuukysymyksistä puhumista ja kaatavat kaiken hallitukselle ja esimiehelle kuuluvan vastuun työntekijän niskaan ja sanovat ”hoida homma”, harmittelee eräs nimettömänä pysyvä vammaisjärjestön toiminnanjohtaja.

Iso ja innostunut jäsenporukka
tekee kaikesta muustakin helpompaa.

7. Kuuntele ja viesti

Huono tiedonkulku on ikuinen valituksen aihe useimmissa organisaatioissa. Siksi isojen muutosten ja projektien tilanteesta kannattaa tiedottaa jäsenille säännöllisesti, vaikka uutta kerrottavaa ei aina olisikaan. Tiheä tiedottaminen vahvistaa ihmisten sitoutumista ja lisää heidän muutosvalmiuttaan.

Ulkoinen viestintä on myös sisäistä viestintää: mitä paremmin asia tunnetaan omien jäsentenne keskuudessa, sitä paremmin ja halutunlaisena tieto leviää myös muille.

– On tärkeää, että puheenjohtaja tapaa jäseniä ja tuntee heidän tarpeensa laajalti, myös oman lähipiirinsä ulkopuolelta, sanoo Keski-Suomen Näkövammaisten toiminnanjohtaja Susanna Turkkila.

8. Varaudu riitoihin

Eteesi voi tulla vaikeita ja ahdistaviakin päätösasioita. Joku saattaa syyttää yhdistystä syrjivistä käytännöistä tai jotakuta toimijaanne ahdistelusta tai kavalluksesta.

Kannattaa miettiä, millä ratkaisulla tilanne olisi kolmen vuoden kuluttua kaikkein paras. Hätiköinti on turhaa, jos se ei takaa pidemmällä tähtäimellä parempaa lopputulosta. Toki on myös asioita, jotka vaativat jo turvallisuussyistäkin välittömiä toimenpiteitä.

Erimielisyyksiä ratkaistaessa kannattaa aina pyrkiä myös demokratian ja osallisuuden vahvistamiseen yhdistyksessänne. Kaikkien tulisi voida luottaa prosessin huolellisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä hyväksyä tehdyt ratkaisut – ja jatkaa yhä toiminnassa.

Kenenkään asiatonta viestittelyä ei ainakaan pidä palkita vastaamalla viestiin ja antamalla kirjoittajan jatkaa käytöstään ilman huomautuksia. Hyvin ja rakentavasti keskustelevia taas kannattaa muistaa kiittää.

9. Keskity isoihin linjoihin

Yhdistyksestä riippumatta hallituksen pitäisi aina vähintäänkin pyrkiä siihen, että sen työstä mahdollisimman iso osa olisi strategisen tason asioita eli toiminnan kehityssuuntien, painopisteiden ja tavoitteiden asettamista ja resurssien kohdentamista. Käytännönläheisempi päättäminen pitäisi antaa hierarkiassa alimmalle mahdolliselle tasolle, jolla on riittävästi tietoa ja osaamista.

Kannattaa tavoitella sitä, että kaikki osaisivat päättää strategisten linjojen mukaisesti ilman kehotustakin. Miksi vaivata itseään ja hallitusta turhaan, jos lopputulos on sama?

10. Jäsenten sitouttaminen on kaikki kaikessa

Puheenjohtajan tärkeimpiä tavoitteita on saada yhä useampi ihminen liittymään jäseneksi ja entistä useampi jäsen tarjoutumaan aktiivitehtäviin. Iso ja innostunut jäsenporukka tekee kaikesta muustakin helpompaa.

Vastaavasti puheenjohtajan tulisi ennen kaikkea välttää tekemästä asioita, jotka voivat latistaa jäsenten innostusta.

Intoa torppaavia asioita: Tiedon pimittäminen. Kyttääminen. Julkinen moittiminen. Suljetut sisäpiirit ja suosiminen. Syrjintä, ahdistelu ja kiusaaminen. Toisen tekemän työn unohtaminen ja arvostuksen puute. Liika byrokratia ja muutosvastarinta. Toisen pyytäminen mukaan vain toteuttamaan muiden ideoita, mutta ei ideoimaan itse.

– Käymme säännöllisesti ryhmissä keskustelua siitä, mitä toimintaa ensi kaudella halutaan tehdä. Kaikki toiveet kerätään talteen ja niistä pyritään toteuttamaan kaikki, mitä voidaan, sanoo Susanna Turkkila.

Jos ryhmän perusturvallisuus on hakusessa, jäsenet passivoituvat. Tämä on kuin rahan huuhtomista viemäriin. Puheenjohtajan kannattaakin käyttää aikaa hallituksensa jäsenten ryhmäyttämiseen ja antaa heidän myös ottaa isojakin asioita valmisteltavakseen. Anna omilta harteiltasi pois kaikki, minkä vain joku on valmis ottamaan.

Yhdistys harvoin kaipaa sankaripuheenjohtajaa. Palvelet sitä paremmin jättämällä sen jälkeesi täynnä entistä aktiivisempaa, innostuneempaa ja osaavampaa porukkaa.

– Olen hirmu kiitollinen siitä, että kaikki ne ihmiset, jotka puhuivat minut lähtemään puheenjohtajaksi ja lupasivat siinä minua sitten auttaa, ovat myös pyyteettömästi auttaneet. Yksin tämä olisi aika mahdoton työmaa, sanoo Taru Luukkala.

Kirjoittaja on Näkövammaisten liiton järjestötoiminnan suunnittelija, joka on koulutukseltaan medianomi ja suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon. Hänellä on taustallaan yli 20 vuotta järjestöharrastusta.

Jutun lähteenä on käytetty myös Kari Loimun kirjaa Johda yhdistyksesi menestykseen.