Tarvitaanko vammaisasiain valtuutettua?
Netissä kerätään parhaillaan nimiä kansalaisaloitteeseen, joka vaatii vammaisasiain valtuutetun viran perustamista Suomeen. Onko viralle tarvetta?
Näkövammaisten liiton puheenjohtaja Sari Loijas vastaa:
Vammaisvaltuutetun viran perustaminen on noussut esiin aika ajoin, ensimmäisen kerran Valtakunnallisen vammaisneuvoston aloitteena 2000-luvun alussa. Vahvimmin siitä keskusteltiin yhdenvertaisuuslakia uudistettaessa. Vammaisten yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevien asioiden seuranta ja valvonta haluttiin nivoa osaksi uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun viran hoitoa. Perusteluna todettiin muun muassa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu voi puuttua moniperustaiseen syrjintään, jossa vammaisuus voi olla yhtenä osatekijänä. Valtuutettu voi puuttua myös selkeästi vain vammaisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään ja oikeuksien loukkauksiin. Tämän lisäksi perustettava Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi ottaa ratkaistavakseen syrjintäepäilyyn liittyviä yksilöhakemuksia. Lautakunnan antamat ratkaisut ovat lainvoimaisia. Näin erillisen vammaisasiain valtuutetun viran perustamista ei nähty tarpeelliseksi.
YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä Suomeen perustettiin sopimuksen toimeenpanon edistämistä varten seuranta- ja valvontamekanismi, joka on kolmitasoinen.
Sopimuksen toimeenpanosta vastaa ulkoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä vammaisjärjestön edustajan muodostama Focal Point, joka antaa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle määräaikaisraportin sopimuksen toimeenpanoa koskien.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan tehtävänä puolestaan on seurata ja edistää sopimuksen toimeenpanoa. Neuvottelukunta laati yhteistyössä ministeriöiden ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa sopimuksen toimeenpanoa koskevan toimintaohjelman, jonka toteutumisen seurantakysely oli vammaisjärjestöillä vastattavana noin vuosi sitten. Vane on myös järjestänyt valtakunnallisia ja alueellisia koulutustilaisuuksia YK-sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi.
Kolmantena tahona sopimuksen seurantamekanismissa on eduskunnan Ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä toimiva riippumaton toimielin, Vammaisten ihmisoikeuskomitea. Valtuuskunnan työjärjestyksen mukaan jaosto voi tehdä esityksiä ja esittää näkemyksiään eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Ihmisoikeuskeskukselle siitä, miten ne voisivat kehittää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja sopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamista. Komitea voi myös esittää ihmisoikeusvaltuuskunnalle käsiteltäväksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja tehdä esityksiä valtuuskunnan päätettäväksi. Vastavuoroisesti oikeusasiamies ja Ihmisoikeuskeskus voivat pyytää komitealta asiantuntija-apua heille kuuluvien vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi. Myös eduskunnan oikeusasiamies valvoo omalta osaltaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.
En pidä todennäköisenä vammaisasiain valtuutetun viran perustamista nytkään, sillä se ei toisi uusia työkaluja oikeuksien toteutumisen valvontaan. Mikään ei tietenkään estä aloitteen eteenpäin viemistä. Yllätyn iloisesti, jos virka perustettaisiin.