Birgitta Blokland: Ei unohdeta heikkonäköisiä
Lokakuussa Näkövammaisten liitto järjestää yhteistyössä Euroopan Sokeiden Unionin (EBU) kanssa heikkonäköisyystapahtuman, jonka puhujana kuullaan ruotsalaislähtöistä Birgitta Bloklandia.
Tapahtumassa keskitytään yhden päivän ajan heikkonäköisiin ja heidän asemaansa, tarpeisiinsa ja kokemuksiinsa Suomessa. EBU Low Vision -hankkeen tavoitteena on muodostaa verkosto, joka edistäisi heikkonäköisille keskeisiä asioita ja tukisi näkövammaisjärjestöjä tekemään vahvempaa vaikuttamistyötä ja monipuolisempaa viestintää heikkonäköisyyteen liittyvissä asioissa.
EBU aloitti heikkonäköisyyshankkeiden sarjan 2013. Tähän mennessä on tehty tutkimus palveluiden saatavuudesta heikkonäköisille henkilöille EBU:n jäsenmaissa, luotu palveluille standardit ja työkalupakki niiden saavuttamiseksi, tehty video heikkonäköisille suunnattujen palveluiden edistämiseksi, ja järjestetty ensimmäinen EBU:n heikkonäköisyyteen keskittyvä konferenssi vuonna 2018 Sloveniassa.
Tällä hetkellä menossa on sarja työpajoja ympäri Eurooppaa heikkonäköisten tuen tarpeesta, vertaistuen roolista ja heikkonäköisten näkövammaisten verkoston luomiseksi. Projekti jatkuu vuoteen 2021. Työpajoja järjestetään EBU:n jäsenmaissa, joissa ei ole tukea tai palveluita heikkonäköisille ja joissa heikkonäköisten asiat eivät ole kansallisen näkövammaisjärjestön agendalla. Lisäksi työpajoja järjestetään maissa, jotka edustavat hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi Suomessa heikkonäköiset ovat kiinteä osa näkövammaisten järjestökenttää ja palveluita ja tukea on saatavilla myös heikkonäköisille henkilöille.
EBU:n osalta heikkonäköisyystyötä vetää Birgitta Blokland, joka myös saapuu Suomeen lokakuun tapahtumaan, ellei koronatilanne sitä estä.
Hollantilaissyntyinen, Ruotsissa kasvanut ja puolet vuodesta Espanjassa asuva Blokland on pitkän linjan järjestötoimija. Tehtyään ensin työuran kansainvälisissä yrityksissä kuten IKEA:ssa, hän tuli mukaan EBU:n toimintaan runsaat 20 vuotta sitten. Hän on istunut WBU:n ja EBU:n hallituksessa ja oli ensimmäinen nainen, joka valittiin EBU:n pääsihteeriksi. Työssään hän on keskittynyt tasa-arvon ja heikkonäköisten asian edistämiseen.
Hänellä itsellään on etenevä näkövamma ja vaikka nykyään hänet luokitellaan jo sokeaksi, pitkä kokemus heikkonäköisyydestä ja heikkonäköisenä elämisestä useissa maissa ajaa jatkamaan työtä.
Suomalaisesta näkökulmasta keskittyminen heikkonäköisten asemaan saattaa tuntua toisarvoiselta. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla tai edes Euroopassa. Euroopan Sokeain Unionin nimi yritettiin vuonna 2003 muuttaa sisältämään maininta heikkonäköisistä, mutta ehdotus hylättiin. Sen sijaan EBU:n lyhenteen yhteydessä päätettiin käyttää ilmaisua ”Sokeiden ja heikkonäköisten ääni Euroopassa”, Birgitta Blokland kertoo.
– Tällä hetkellä EBU:n hallituksessa ei ole ketään, joka erityisesti puolustaisi heikkonäköisten asemaa, minkä seurauksena EBU ja kansalliset järjestöt liukuvat takaisin vanhoihin tapoihinsa ja puhe keskittyy vain sokeisiin.
– Viime yleiskokouksessa ehdotettiin jopa, että viittaukset heikkonäköisiin ja heikkonäköisyyteen poistettaisiin EBU:n peruskirjasta, Blokland sanoo.
– Jos keskustelu ja toiminta eri Euroopan maissa keskittyy jälleen vain sokeuteen ja sokeisiin, se tarkoittaa , että suuri joukko ihmisiä jää vaille tarvitsemiaan palveluita, tukea ja yhteisöä. Sanalla sanoen, he joutuvat kärsimään ja tulemaan toimeen miten parhaiten kykenevät, kunnes ehkä saavuttavat sokeuden rajan.
Bloklandin mukaan tavoite ei ole laittaa heikkonäköisiä ja sokeita eri asemaan, vaan päinvastoin taata kaikille näkövammaisille henkilöille ne tuet ja palvelut, joiden avulla he pystyvät olemaan paras itsensä, olemaan itsenäisiä, tekemään työtä, nauttimaan elämästä.
– Polut saattavat erota, mutta määränpää on sama, Blokland sanoo.