Globaalia vaikuttamista
Airuen kolumnisti, ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen valittiin lokakuun lopussa Euroopan sokeiden unionin, EBU:n, hallitukseen nelivuotiskaudelle. Hieno juttu! Matsinen on kokenut lobbari ja ollut mukana kansainvälisessä vaikuttamistyössä jo vuosia. Hänen mukaansa suomalaiset näkövammaiset eivät elä tyhjiössä. Yhteydet muualle maailmaan ovat väylä pysyä perillä näkövammaisten elämään vaikuttavista trendeistä ja mahdollistavat osallistumisen, kun linjanvetoja tehdään.
EBU on yksi kansainvälisistä näkövammaisjärjestöistä, joiden jäsen Näkövammaisten liitto on. WBU eli Maailman sokeiden unioni toimii globaalilla tasolla. Lisäksi liitto on ollut mukana muun muassa kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestössä ja liiton opaskoirakoulu on Kansainvälisen opaskoirakoulujen liiton jäsen.
Liiton kehitysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa kumppanimaiden näkövammaisjärjestöjen toimintaa ja viedä nimenomaan näkövammaisuuteen liittyvää erityisosaamista maihin, joissa se on vielä puutteellista. Kehitysyhteistyö lisää ymmärrystä myös meillä: näkövammaisuuden syyt ja seuraukset vaihtelevat, mutta paljon on myös yhteistä jaettavaa ja samankaltaisia esteitä.
Kansainvälisen työn avulla liitto on vaikuttamassa siihen, miltä palvelut ja mahdollisuudet osallistua, kouluttautua ja työllistyä näyttävät tulevaisuudessa. Opiskelupaikat ja työmarkkinat eivät enää ole pelkästään kotimaan rajojen sisällä, ja kielitaito ja laajempi kulttuurinen ymmärrys parantavat näkövammaisten mahdollisuuksia toimia ulkomailla. Liiton nuorisotoimen yksi tehtävä on tarjota väyliä maailmalle ja vaikuttaa muun muassa näkövammaisten nuorten vaihto-opiskelumahdollisuuksiin.
Vaikka kansainvälinen näkövammaisjärjestöjen välinen työ voi näyttää kaukana suomalaisen näkövammaisen arjesta olevalta ylätason toiminnalta, kannattaa muistaa, että arkeen vaikutetaan monelta osin juuri kansainvälisillä areenoilla. Tytti Matsisen sanoin: ”Kukaan ei aja intressejämme ja pahimmillaan kansainväliset mekanismit ohittavat suomalaisten näkövammaisten tarpeet tai ovat jopa haitallisia. Siksi meidän on oltava mukana.”