Digiosaaminen työllistää
2010-luvulla digitalisaatio on muuttanut työelämää monin tavoin. Ammattien määrä on laajentunut ja erikoistunut ja teknologia on korvannut työtehtäviä ja kokonaisia ammatteja ja synnyttänyt uusia. Työn vaatimuksissa korostuvat moniosaaminen, uuden oppiminen, luovuus, oma-aloitteisuus sekä sisältö- ja teknologiaosaaminen.
Digitalisaation ja tekoälyn myötä keskitason osaamista vaativien työtehtävien ennustetaan vähenevän. Työllisyyden oletetaan kasvavan matala- ja korkeapalkka-aloilla ja palkkaerojen kasvu kiihtynee. Hyvän ja kasvavan työllisyyden aloja ovat muun muassa koulutus, laki, taide, media, terveydenhoito, tekniikka sekä johtaminen ja rahoitus.
Mahdollisimman korkea koulutus takaa edelleenkin työllisyyden parhaiten. Analyyttisillä ja matemaattisilla taidoilla on merkitystä työllistymisessä, mutta tärkeimpänä ovat sosiaaliset taidot.
Näkövammaisia koskevat samat lainalaisuudet kuin muitakin. Koulutustaso on tiiviissä yhteydessä työllisyyteen, ja koulutustason noustessa todennäköisyys työllistyä nousee ja todennäköisyys työttömyyteen laskee.
Koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet liittyvät näkövammaisilla pitkälti juuri digitalisaatioon, joka edellyttää opiskelijalta varsin hyviä tietotekniikka- ja apuvälinetaitoja. Näkövammaisille opiskelijoille tietotekniset apuvälineet ovat sekä välttämättömiä että suureksi avuksi. Sähköiset oppimisympäristöt mahdollistavat näkövammaisen itsenäisen opiskelun ja yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet, jos sovellukset toteutetaan saavutettavina.
Digitalisaatio on mahdollistanut näkövammaisille tiedon ja viestinnän vallankumouksen. Vuonna 2017 näkövammaisille tehdystä haastattelututkimuksesta käy ilmi, että yhteinen kokemus kehityksen vaikutuksista työelämään on työn yleisen tuottavuuden lisääntyminen ja rutiinien nopeutuminen. Pidetään siis huoli siitä, että vallankumous jatkuu tulevaisuudessakin!