Annanpura työllistää ja auttaa eteenpäin urapolulla
Litterointi- ja saavutettavuuspalveluita tarjoava Annanpura on työllistänyt näkövammaisia ja luonut heille uramahdollisuuksia jo kymmenen vuoden ajan.
Annanpura on Näkövammaisten liiton omistama yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminta-ajatuksena on, että jokaisella on oikeus ja vapaus kehittyä ja tehdä tuottavaa työtä.
Helmikuun viides päivä oli Annanpuran merkkipäivä. Silloin tuli täyteen pyöreät 10 vuotta näkövammaisten työllistäjänä.
Annanpuran juuret ulottuvat 80-luvulle, jolloin Näkövammaisten liitossa oli ensimmäinen iso litterointiprojekti. Metalliliitto järjesti perinnekilpailun, jonka satona kertyi valtavasti haastattelutallenteita.
– Ne piti saada tekstimuotoon ja Metalliliitto kysyi apua Näkövammaisten liitosta, vuonna 2011 eläkkeelle jäänyt kuntoutusjohtaja Teuvo Ruponen muistelee.
– Hankimme tekstinpurkulaitteita ja työllistimme näkövammaisia. Tämä mittava projekti oli ikään kuin esi-Annanpura, sillä siitä alkoi työtehtävien välittäminen Näkövammaisten liitosta litteroijille, Teuvo Ruponen kertoo.
Ari-Pekka Saarela aloitti vuonna 2007 työskentelyn Näkövammaisten liitossa työllisyyspalveluissa. Yksi hänen työtehtävistään oli välittää litteroijien yhteystietoja palvelua tarvitseville.
Saarela ryhtyi pian pohtimaan, miten toimintaa voisi kehittää.
– Jos työtilaus oli suuri ja aineisto vaati useamman litteroijan yhtäaikaista työllistämistä, meillä ei ollut siihen mitään sovittua mallia. Emme pystyneet myöskään hyödyntämään palkkatukia, sillä litteroijat toimivat yrittäjinä tai freelancereina.
Ajatus näkövammaisia työllistävästä yrityksestä alkoi kyteä. Esko Jantunen oli NKL:n hallituksen puheenjohtajana alusta asti mukana luomassa uutta yritystä.
– Työllisyystoimikunta toi asian hallitukseen. Ensimmäisellä kerralla oli vielä Iiris-talon rakentamiseen liittyviä asioita, emmekä voineet heti panostaa uuden toiminnan käynnistämiseen. Mutta 2009 asiaan tartuttiin toden teolla, muistelee Jantunen.
Tärkeä työllistäjä
Liikeyrityksen perustamista suunniteltiin useissa kokoonpanoissa. Järjestettiin ideointityöpajoja, joissa oli mukana näkövammaisten liiton henkilökuntaa ja litterointia tekeviä näkövammaisia. Pian ryhdyttiin laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa.
– Palkkasimme ulkopuolisen konsultin tekemään kannattavuuslaskelmia. Ne näyttivät ensin aika hurjilta. Hallituksen jäsenenä toimi silloin Markku Vaittinen, jolla oli vankka kokemus liiketoiminnasta. Hän teki uusia laskelmia ja hallitus päätti niiden perusteella jatkaa Annanpuran perustamista, Jantunen kertoo.
– Onneksi, sillä kuten tiedämme, Annanpura sai vuosien myötä tuulta siipiensä alle ja on ollut tärkeä näkövammaisten ihmisten työllistäjä.
Uusi yritys tarvitsi tietenkin myös nimen. Yrityksen toimitusjohtajaksi nimetyllä Ari-Pekka Saarelalla oli ollut alusta asti mielessä nimi Annapura, sillä nimessä yhdistyi hauskasti näkövammaisten logona tunnettu Annansilmä-kukka ja sana pura. Litterointihan on äänitteiden purkamista tekstiksi. Rekisteröinti ei onnistunut, sillä väestörekisteristä löytyi henkilö nimeltä Anna Pura. Tehtiin pieni muutos ja nimi Annanpura hyväksyttiin ja yritys saatiin rekisteröityä.
– Monelle tulee nimestä mieleen myös Annapurna-vuori. Ajatus vuoren huipulle kiipeämisestä ja ikään kuin voitosta ei ole ollenkaan hassumpi, Saarela sanoo.
Työ laajenee saavutettavuuskartoitukseen
Aluksi Annanpurassa litteroitiin yliopistojen tutkijoiden ja opiskelijoiden töitä. Litteroijat työskentelivät etänä kotoa käsin. Vähitellen asiakaskunta laajeni viranomaisiin ja asianajotoimistoihin.
– Salassapitovelvollisuus on ollut aina sisäänrakennettuna työsopimukseen, mutta arkaluonteisten aineistojen käsittely vaati työtapojen kehittämistä. Siksi Iiris-keskukseen järjestettiin turvallisuusauditoidut työtilat.
Vuonna 2014 Saarela kuuli SADE-hankkeen seminaarissa verkkosivujen testaamisesta ja ajatteli, että työ sopisi hyvin näkövammaisille. Yhteistyössä NKL:n kanssa kehiteltiin konseptia ja Annanpura käynnisti saavutettavuuskartoituspalvelun.
Työtarjouksia tuli heti. EU:n saavutettavuusdirektiivin astuttua voimaan töiden määrä lisääntyi voimakkaasti ja väkeä tarvittiin lisää. Annanpuraan tuli toinenkin vakituinen saavutettavuusasiantuntija ja mukaan saatiin osaavia tuntitöitä tekeviä freelancereita ja yrittäjiä.
– Kartoitusten lisäksi koulutimme ja konsultoimme saavutettavuusasioissa. Tapasimme paljon erilaisia toimijoita, Ari-Pekka Saarela kertoo.
Uudet tuulet puhaltavat
Kolmisen vuotta sitten Annanpurassa alkoi yhteistyö verkkosivujen automaattista saavutettavuusvalvontatyökalua tarjoavan yrityksen kanssa. Tiivis yhteistyö johti työtarjoukseen vakituisessa työsuhteessa oleville saavutettavuusasiantuntijoille.
– Lähdimme kohti uusia haasteita, mutta tässä toisaalta toteutui Annanpuran toiminta-ajatus eli mahdollisuus urakehitykseen, Saarela sanoo.
Reijo Juntunen työskenteli Näkövammaisten liitossa digitalisaatioprojektien parissa ja sai kutsun Annanpuran toimitusjohtajaksi. Juntunen aloitti uudessa toimessaan 13. tammikuuta.
– Minulle on tärkeää, että toiminta jatkuu sellaisena, että näkövammaisilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus työllistyä ja löytää itselleen työuria. Meidän täytyy myös kartoittaa, millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, jotta pystymme vastaamaan haasteisiin, Reijo Juntunen kertoo.
Annanpura työllistää tätä nykyä noin viisitoista näkövammaista. Osa työskentelee täysipäiväisesti, osa tekee eläkkeen tai opiskelun ohella tuntitöitä. Saavutettavuuspalveluiden tarjoamisessa on tällä hetkellä haasteita resurssien vähäisyyden vuoksi, mutta tämäkin asia korjaantuu vähitellen.
– Annanpura on tunnettu ja hyvämaineinen yritys. Tästä on hyvä jatkaa, Reijo Juntunen sanoo.
Esko Jantunen kertoo seuranneensa Annanpuran taivalta ja pitävänsä yritystä ikään kuin lempilapsenaan.
– Mieleen tulee edelleen kehittämisajatuksia. Viimeisimpänä olen pohtinut, voisiko Annanpura valloittaa vuokratyövoimamarkkinoita. Tarjontaa ja kysyntää pitäisi selvittää. Tulevaisuudessakin tarvitaan rohkeutta uusien innovaatioiden toteuttamiseen.
Katja litteroi kokemuksella
Katja Arvonen on yksi Annanpuran pitkäaikaisimmista työntekijöistä. Hän valmistui vuonna 1992 terveydenhuoltoalan tekstinkäsittelijäksi Arlainstituutista. Valmistumisen jälkeen hänellä oli lyhyitä työrupeamia sairaaloissa ja terveysasemilla. Vakituista työsopimusta Katja ei saanut, vaikka oli valmis muuttamaan paikkakuntaa työn perässä.
– Työtä tein silloin puhuvalla sähkökirjoituskoneella, Katja kertoo.
– Vuonna 2002 työjärjestelmät muuttuivat. Sairaaloissa otettiin käyttöön sähköinen Pegasus-järjestelmä ja työt alettiin tehdä tietokoneella. Järjestelmää ei saatu toimimaan näkövammaisen apuvälineohjelmilla ja työurani tyssäsi siihen. Ryhdyin freelanceriksi ja tein litterointitöitä, joita sain NKL:n työllisyyspalveluista.
Kun NKL:n uutta yritystä ryhdyttiin suunnittelemaan, oli Katja mukana työpajoissa ideoimassa. Syksyllä 2010 hän solmi työsopimuksen Annanpuran kanssa.
– Tällä tiellä ollaan, Katja hymyilee.
– Oli helpottavaa saada viimeinkin säännölliset kuukausitulot. Pidän työstäni ja toivon, että saan olla Annanpurassa vielä pitkään.