Saavutettavuusala vetää näkövammaisia
Saavutettavuusalan työtehtävät lisääntyivät voimakkaasti, kun digipalvelulaki tuli vuonna 2019 voimaan.
Alalla asiantuntijuuden lisänä näkövammaisuus ja avustavan teknologian omakohtainen käyttökokemus katsotaan kerrankin eduksi.
Tämä on myös oma kokemukseni. Olen saanut tehdä monipuolisesti töitä ensin Näkövammaisten liitossa edunvalvontatehtävissä ja viime vuosina sekä yrittäjänä että osana Corellia Helsingin saavutettavuustiimiä. Useita näkövammaisia kollegoita työskentelee monipuolisesti saavutettavuuden parissa järjestöissä, yrityksissä ja julkisella sektorilla eri puolilla Suomea.
Testaamista tiiminä
Heikkonäköinen Krister Linnas, 30, tarkastelee tietokoneen näytöllä näkyvää verkkosivua. Hän tekee muistiinpanoja ja kysyy täysin ruudunlukuohjelman varassa toimivalta työpariltaan Niko Kuneliukselta, 26, mitä apuvälinetestaus paljasti.
– Työllistyminen huoletti kovasti, Linnas kertoo.
– Näkövammaisuus vaikeutti työn saantia. Ilmoittauduin lopulta vapaaehtoiseksi yliopiston erääseen hankkeeseen. Sitä kautta sain harjoittelupaikan. Joulukuussa 2020 työllistyin Siteimprovelle saavutettavuusasiantuntijaksi ensin osa-aikaisena ja sitten kokopäiväisesti.
Kuneliuksen työt saavutettavuuden parissa alkoivat puolisen vuotta aiemmin.
– Valmistuin keväällä 2020 LAB-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi ja perehdyin saavutettavuuteen Annanpuralla, Helsingin kaupungilla ja Siteimprovella.
Maaliskuun alussa Linnas ja Kunelius aloittivat uusien haasteiden parissa Q-Factory:llä, missä on käynnistynyt uutta toimintaa saavutettavuuden parissa. Siellä heidän esihenkilönään toimii kehitysjohtaja Ari-Pekka Saarela, myöskin näkövammainen ja pitkän linjan saavutettavuusammattilainen.
– Aiemmin työ oli useimmiten valmiiden sivujen testaamista. Tässä työssä pääsemme vaikuttamaan saavutettavuusratkaisuihin jo niiden kehitysvaiheessa, Niko Kunelius kertoo.
Tulevaisuudessa kumpikin haluaa edetä uralla ja perehtyä lisää saavutettavuuden eri puoliin.
– Olisi hienoa päästä enemmän konsultoinnin ja kouluttamisen pariin, Kunelius sanoo.
– Ehkä palaan vielä koulun penkille opiskelemaan tietotekniikkaa syvällisemmin, uumoilee Krister Linnas.
Työelämän ja opintojen saavutettavuutta
Ville Lamminen, 50, on Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa digitalisaatioasiantuntijana. Saavutettavuuspaloja-blogi ja YouTube-kanava Digivinkkejä ruudunlukuohjelmien käyttäjille ovat Lammisen käsialaa.
Lamminen valmistui Arlainstituutista atk-merkonomiksi vuonna 2001. Valmistuttuaan hän työskenteli Näkövammaisten liitossa neuvonta- ja myyntitehtävissä. Saavutettavuudesta tuli Lammisen ammatti, kun vuonna 2018 Näkövammaisten liiton työelämäpalvelut haki digitalisaatioasiantuntijaa ja hän tuli valituksi.
– Toimenkuvani on vaikuttamista ja ratkaisujen etsimistä. Työpöydälle tulee lausuttavaksi lakiluonnoksia ja muita viranomaispäätöksiä. Annan palautetta digipalveluista, neuvottelen opiskelu- tai työpaikoilla saavutettavuusratkaisuista ja yritän selvittää välillä yksittäisen henkilön kohtaamia digihaasteita erilaisissa työ- tai opiskelujärjestelmissä, Lamminen kertoo.
– Olen enemmän ”neuvotteleva virkamies” kuin koodin tuntija.
– Ruudunlukuohjelman käyttäjänä minulla on omakohtaista kokemusta saavutettavuushaasteista. Olen hyvä etsimään kompromisseja ja siitä on tässä työssä apua. On palkitsevaa, kun pystyy auttamaan ja löytämään ratkaisuja.
Digipalvelulain valvontaa
Kimmo Sääskilahti, 56, on pitkän linjan saavutettavuusammattilainen. Työuralle on mahtunut monenlaisia tehtäviä. Sääskilahti työskentelee ruudunlukuohjelman varassa.
– Opiskelin englannin kielen kääntäjäksi ja tein freelancerina töitä 10 vuotta. Käänsin taide- ja ICT-alan materiaaleja.
Sääskilahti valmistui vuonna 2004 media-alan assistentiksi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta ja perehtyi ensimmäisen kerran Arlainstituutissa järjestetyllä lyhyellä kurssilla saavutettavuuden testaamiseen.
– Aloitin sivustojen arviointityöt Tamrinki Osuuskunnassa, missä toimin viisi vuotta. 2013 aloitin Annanpurassa saavutettavuusasiantuntijana. Työ oli testaustoiminnan lisäksi kouluttamista ja konsultointia.
Vuonna 2020 Sääskilahti lähti uusien haasteiden pariin Siteimprove-yritykseen.
– Työ oli samankaltaista kuin Annanpuralla. Toimin lisäksi testaustiimin vetäjänä.
Syksyllä 2022 AVI ilmoitti hakevansa saavutettavuusvalvontayksikköön ylitarkastajaa. Sääskilahti sai paikan.
– Aloitin vuoden alussa. Paljon on ollut mielenkiintoista opittavaa. Yksikkömme tehtäviä ovat erilaiset digipalvelulakiin liittyvät neuvonta- ja valvontatoimet. Toimenkuvaani kuuluu muun muassa testausta. Kohteina ovat saavutettavuusdirektiivin mukaiset niin sanottuun kattavaan tarkastukseen valikoituneet digipalvelut.
– Edelliset työni liittyivät saavutettavuuteen liiketalouden näkökulmasta. Nykyinen työ on hieman erilaista. On mielenkiintoista nähdä saavutettavuutta eri kantilta.