Tervetuloa yliopistoon!
HYYn Jane Kärnä haluaa tehdä kaikkensa vammaisten opiskelijoiden eteen. Ja niin haluaa hänen mukaansa myös muu opiskelijayhteisö.
Ajoittaisesta kurasta huolimatta Uuden ylioppilastalon kierreportaiden mustat teipit hyppäävät silmään. Viivat eivät ehkä ole aina ihan suorat, mutta selkeät kuitenkin.
Viime helmikuussa seitsemän Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) hallituksen jäsentä kerääntyi Uuden ylioppilastalon A-rappuun ja teippasi itse kaikki kuuden kerroksen portaat kontrastiteipeillä.
Nyt opiskelijatoiminta oli taas askelmien verran esteettömämpää. Teippaus oli loppusilaus rapun viime vuonna valmistuneelle remontille. Remontissa myös rapun valaistusta parannettiin, alakerran kyltit vaihdettiin vähemmän heijastaviksi sekä vaarallisen lyhyiksi jääneitä portaikon kaiteita pidennettiin. B-rapun eteen rakennettiin myös pyörätuoliliuska. Korjaukset perustuivat Kynnys ry:n vuonna 2015 tekemään esteettömyyskartoitukseen.
Kun portaat edellisen kerran teipattiin, mukaan tarjoutui myös muutama aktiivi hallituksen ulkopuolelta – heidän joukossaan järjestövaliokunnan jäsen Jane Kärnä. Tänä vuonna Kärnäkin kuuluu HYYn hallitukseen. Hänen yhtenä vastuualueenaan on opiskelijatoiminnan yhdenvertaisuus.
– Kiusaamis- ja häirintäasiat ovat olleet meillä nyt tosi paljon esillä, mikä on vaikuttanut yhdenvertaisuustyön painotuksiin. Remontissa aiemmat teippaukset jouduttiin irrottamaan, ja portaat olivat odottaneet uusia jo puoli vuotta. Siksi aloitettuani hallituksessa halusin hoitaa sen valmiiksi mahdollisimman nopeasti, hän sanoo.
– Se oli pieni asia mutta tärkeä.
Yhdenvertaisuuden speksit
HYYn johdossa yhdenvertaisuudesta huolehtii kolme hallituksen jäsentä. Yhden vastuulla ovat HYYn tapahtumat ja edustajistovaalit ja toisen vastuulla yliopisto ja sidosryhmät kuten YTHS ja Unisport. Kolmas eli Jane Kärnä vastaa muun muassa opiskelijajärjestöjen omien yhdenvertaisuusvastaavien kouluttamisesta.
– Tänä vuonna tavoitteenamme on, että yhdenvertaisuuden edistämisestä huolehtisivat jatkossa muutkin kuin ensisijaiset vastuuhenkilöt. Järjestämme siksi koulutuksia muillekin kuin yhdenvertaisuustoimijoille itselleen, Kärnä kertoo.
Kärnä on pyrkinyt lisäämään ylioppilaskunnan toiminnan esteettömyyttä jo opiskelija-aikansa alusta saakka.
Ennen hallitustyötään Kärnä ehti toimia yhdenvertaisuusvastaavana kolmessa eri järjestössä. Humanistispeksi-näytelmän tuotannossa lisättiin suomea puhumattomien mahdollisuuksia osallistua näytelmän tekoon, vaikka itse esityksen kieli onkin suomi. Tämän vuoden orkesteriin kuuluikin yksi suomea puhumaton opiskelija.
Kärnän aktiiviaikana hänen tiedekuntajärjestönsä alkoi valita hallinnon opiskelijaedustajat anonymisoidusti eli niin, että valitsijoilla ei ollut tiedossa hakijoiden nimiä, vain ominaisuudet.
Pois huonoista tiloista!
Monen muun yliopiston ja ylioppilaskunnan tapaan HYY:n tilat ovat pääosin vanhoja suojeltuja rakennuksia. Esimerkiksi Uuden ylioppilastalon tärkeimpään juhlatilaan Alina-saliin pääsee pyörätuolilla vain kannettuna.
HYY kuitenkin yrittää. Uudelta löytyy kannettava induktiosilmukka, ja Alina-salissakin on invavessa ja kannettava pyörätuoli. Remontin yhteydessä opiskelijoiden palvelutoimisto siirrettiin B-rappuun, johon on nyt myös täysin esteetön sisäänkäynti. Palvelutoimistossa on myös totuttu auttamaan näkövammaisia opiskelijoita esimerkiksi lomakkeiden allekirjoittamisessa.
– Esteelliset tilat ovat isoin haasteemme. Yhteisön asenteessa en kuitenkaan ole huomannut mitään ongelmaa, Kärnä sanoo.
– Olen kokenut, että ihmiset täällä ovat yleensä aika myötämielisiä tekemään muutoksia toimintaan, jotta yksilöiden tarpeet tulisivat paremmin huomioiduksi.
Kärnän haastattelu tehtiin helmikuussa kontrastiteippauksen jälkeen. Nyt toukokuussa Kärnä kertoo, että ylioppilaskunta on päättänyt luopua B-rapun esteellisistä tiloista kokonaan ja hankkia niiden tilalle muita, esteettömiä tiloja. Vappuna myös kahdelle muulle esteelliselle kokoustilalle sanottiin hyvästit.
Kärnän omaan lähipiiriin ei kuulu vammaisia, eikä hän ole juuri vammaisia opiskelijoitakaan kohdannut. Hän kuitenkin tietää, että näkövammaisia opiskelijoita on ollut osassa järjestöistä todella aktiivisinakin jäseninä.
– Siitä ei vain tehdä numeroa, koska ei haluta nostaa sitä heidän vammaisuuttaan esille.
Näkövammaiset sitseillä
– Muuten en osaa kuvitella, että kukaan meillä perisi avustajasta osallistumismaksua, jos avustajan käyttö kerran on välttämätöntä, Kärnä sanoo.
Viime joulukuussa sattui HYYlle kuitenkin nolosti. Ylioppilaskunnan edustajisto oli kokoontunut yliopiston päärakennukselle valitsemaan uutta hallitustaan. Kokoustilaan vievät pitkät portaat kuitenkin estivät paikalle äänestämään saapuneen pyörätuolilla liikkuvan varaedustajan osallistumisen.
HYY turvautui poikkeusjärjestelyyn: opiskelija antoi pääsihteerille valtakirjan ja ohjeisti tätä Skypellä äänensä suhteen.
Kärnä itse ei ollut vielä tuolloin hallituksessa eikä vastannut kokouksen järjestelyistä.
– Tämä vuonna kaikki kokouksemme ovat joka tapauksessa esteettömissä tiloissa – tulee kyseinen henkilö sinne tai ei, hän sanoo.
Pulaa asiantuntijoista
HYYn toiminnan yhdenvertaisuuden kehittämistä hankaloittavat etenkin liian vähäiset henkilöresurssit toiminnan laajuuteen nähden. Ylioppilaskunnalla ei ole yhtään työntekijää, jonka tehtävänkuvaan kuuluisi yhdenvertaisuusasioiden asiantuntemus.
Hallituksen kolme yhdenvertaisuudesta vastaavaa jäsentä vaihtuvat vuosittain, ja he kantavat vastuun omasta osaamisestaan ja perehdyttämisestään itse.
Uuden ylioppilastalon remontoituja rappuja lukuun ottamatta Kärnä ei esimerkiksi osaa kertoa, ovatko opiskelijajärjestöjen tilat valaistukseltaan riittävät heikkonäköisille tai löytyykö niiden lattioista ohjaavia listoja. Myöskään saavutettavuusdirektiivistä Kärnä ei ollut vielä helmikuussa kuullut.
– Haasteena on, että meillä ei ole asiantuntijaa. Tiedän yhdenvertaisuudesta varmasti enemmän kuin osa opiskelijoista, mutta sekin pohjaa lähinnä siihen, mitä olen sattunut erikseen ottanut selvää, Kärnä kertoo.
Kärnän mukaan HYY joutuu priorisoimaan muutoksia sen mukaan, kuinka moneen opiskelijaan ne vaikuttavat. Mutta jos jonkun erityistarve huomataan, se pyritään kyllä huomioimaan mahdollisimman nopeasti.
– Tämän huomaa varsinkin järjestöissä. Jos siellä tulee vastaan liikunta- tai näkörajoitteinen, järjestö todella satsaa siihen, että tämä henkilö voi olla mukana, Kärnä sanoo.
HYYn hallituksen ja asiantuntijoiden tilat Uuden ylioppilastalon toisessa kerroksessa ovat esteelliset muutenkin, eivät vain rappukäytävän osalta. Jos hallitukseen tai asiantuntijatyöhön hakisi vammainen henkilö, Kärnä ei vielä osaa sanoa, miten tilahaaste ratkaistaisiin.
– Mutta sitten keksitään jokin ratkaisu. Se, että meillä ei ole vielä valmista mallia, ei voi olla syy olla palkkaamatta henkilöä.