Esteettömästi matkalle

– Varsinkaan lähiliikenteen asemilla ei ole aina R-kioskia. Ja jos onkin, miten sokea löytää kioskin, jos hänellä ei ole myös älypuhelinta ja Blindsquare-ohjelmaa? Tämäkin jakaa ihmisiä kahden luokan kansalaisiin: sokeat, joilla ei ole älypuhelinta, eivät pysty ostamaan junalippua, Sylberg sanoo.

Lipunmyyntiongelmaan on kuitenkin odotettavissa helpotusta. VR:n uudet, Conduent-yhtiön valmistamat lippuautomaatit on alusta asti suunniteltu selvästi nykyisiä esteettömämmiksi. Niissä on esimerkiksi kaiutin näkövammaisia asiakkaita varten.

– Mietimme myös vaihtoehtoa, että laitteissa olisi mukana kuulokeliitäntä käyttäjän omia nappikuulokkeita varten. Mutta se olisi liian herkkä ilkivallalle – ainakin ulkomailla ihmiset ovat tukkineet niitä purkalla, kertoo automaattien ohjelmistonsuunnittelua johtanut Lauri Larjo VR:stä.

Uudet lippuautomaatit tulevat asiakastestauksiin Helsingin päärautatieasemalle ja Järvenpään asemalle vielä tämän kevään aikana.

Esteettömät automaatit saattavat tulla jo vuoden 2018 aikana.

Lippu puheohjauksella?

Ihan heti automaatit eivät kuitenkaan tule olemaan näkövammaisille esteettömiä, sillä niiden ohjelmistonkehitys on vielä kesken ja jatkuu senkin jälkeen, kun laitteet on avattu laajempaan käyttöön. Lauri Larjon mukaan esteettömyys saattaa toteutua jo vuoden 2018 aikana, mutta hän ei uskalla luvata mitään.

– Olemme seuranneet paljon sitä, miten maailmalla näitä automaatteja on tehty sokeille esteettömiksi. Meillä on jo pari erilaista ideaa siitä, miten se voitaisiin meillä käytännössä toteuttaa, mutta valmis malli puuttuu vielä. Ongelma on itse asiassa aika haastava, Larjo sanoo.

Larjon mukaan haastetta aiheuttaa etenkin junalippuautomaattien tuotevalikoiman laajuus, mikä karsii mahdollisuuksia käyttää valmiita pikavalintoja. Pohdinnassa heillä ovat olleet niin kännyköiden ruudunlukuohjelmia muistuttavat ratkaisut, puheohjaus kuin sokeita varten tehtävä erillinen käyttöliittymä samaan laitteeseen. Lähtökohtaisesti uusia automaatteja tullaan käyttämään kosketusnäytön kautta niin kuin nykyisiäkin.

– Tavoitteenamme olisi löytää ratkaisu, joka ei ainoastaan mahdollistaisi sokeiden asioinnin vaan hyödyttäisi ihan kaikkia käyttäjiä, Larjo sanoo.

Uudet ohjelmistot rakennetaan samaan järjestelmään, jolle on jo nyt rakennettu uusien sivujen julkinen testiversio beta.vr.fi. Sen saavutettavuustestaukseen osallistui myös Näkövammaisten liiton yhtiö Annanpura. Sovelluskehityksessä VR:n tukena on ollut myös useampi ulkopuolinen yhtiö.

Asemat kartalle

Loppusyksystä 2017 VR toteutti erillisen, vain vammaisille asiakasryhmille suunnatun asiakastyytyväisyyskyselynsä. Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuotta aiemmin. Tällä kertaa sen lähes 150 vastaajasta peräti 35 % oli näkövammaisia.

Näkövammaiset olivat VR:n kyselyssä vammaisryhmistä tyytyväisimpiä.

Kyselyn tarkkoja tuloksia VR ei julkista. Yhtiön palvelun kehityspäällikön Pia-Mari Sotavallan mukaan vastaajien yleinen tyytyväisyys oli pysynyt kutakuinkin edellisvuoden tasolla. Sortavalta huomauttaa, että näkövammaiset olivat vastaajaryhmistä kaikista tyytyväisimpiä.

– Uskoisin sen liittyvän maksuttomaan saattajalippuun ja siihen, että olemme muutenkin pyrkineet huomioimaan heikkonäköiset asiakkaat junakalustossa erilaisilla merkinnöillä, huomioväreillä ja kohokuvioisilla opasteilla. Asiakaskyselyssä kiiteltiin myös maksutonta puhelinpalveluamme vammaisille asiakkaille, hän sanoo.

Kyselyssä osa näkövammaisista vastaajista toivoi mahdollisuutta tutustua asemien karttoihin ennakkoon VR:n verkkosivuilla.

Vaikka korkeakontrastiset kartat auttavatkin heikkonäköisiä, olisi Näkövammaisten liiton Juha Sylbergin mukaan tärkeää saada sivuille myös sanakarttoja sokeita varten. Hänen mukaansa asemilla olevista kohokartoista ei ole tosiasiassa hyötyä, koska vain harva sokea osaa niitä lukea.

– Jos otat rivistä kymmenen sokeaa, kahdeksan heistä sanoo, ettei käytä kohokarttoja. Loput kaksi kyllä vannovat kohokarttojen nimeen, koska ovat itse ryhtyneet niitä aktiivisesti opettelemaan, hän sanoo.

Pia-Mari Sotavallan mukaan karttoja ollaankin jonkin verran lisäämässä VR:n sivuille. Esimerkiksi HSL-alueen lähiliikenne­asemista monien kartat onkin jo julkaistu sivuilla PDF-muotoisina kuvina.

– Selvittelemme paraikaa sanallisen kartan saamista Helsingin päärautatieasemasta, hän kertoo.

Mysteerivaunua selvittämässä

Juha Sylbergin mielestä kaiken asemien oleellisen informaation olisi oltava saatavissa myös äänimuodossa. Se tarkoittaisi myös sitä, että esimerkiksi laiturien numerot olisi mahdollista kuulla kyltin äärellä ääneen.

Yksi yleisimpiä ongelmia näkövammaisille junamatkustajille onkin ollut, että junanvaunun vaununumero on niin haalealla kontrastilla, että heikkonäköiset eivät saa siitä selvää. Jos näkövammainen joutuu kysymään apua toiselta matkustajalta, se ei ehkä ole kauhean vakavaa mutta ei kuitenkaan itsenäistä liikkumista.

Älypuhelinratkaisuja voisi olla lisäksi. Sylbergin mukaan Blindsquare-kännykkäappista onkin jo pilotoitu järjestelmää, joka osaisi kertoa laiturilla seisovalle näkövammaiselle hänen vieressään olevan vaunun numeron sijainnin perusteella.

– Se on toiminut hyvin ja on enää tekemistä vailla valmis. Mutta tietysti silloinkin palvelun ulkopuolelle jäävät ne, jotka eivät käytä älypuhelinta, Sylberg huomauttaa.

VR:n Sotavalta on ideoista kiinnostunut. Hän kuitenkin muistuttaa, että laiturien kuulutukset ja junien sijainnit ovat liikenneviraston vastuulla, eikä VR voi niihin yksin vaikuttaa. Esimerkiksi jo Helsingin päärautatieasemalle pian saatava avustamispalvelun kohtaamispaikka on viimein vaihtumassa Elielinaukiolta katetulle laiturialueelle – mutta sekään ei ole sujunut kädenkäänteessä.

Kuka kertoo vammaisuudesta?

VR on järjestämässä tämän vuoden aikana henkilöstölleen lisäkoulutusta vammaisen asiakkaan kohtaamisesta. Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena, joten konduktöörit eivät voi samalla saada esimerkiksi omakohtaista kokemusta sokean opastamisesta.

– Toki kasvokkain tapahtuva koulutus olisi aina parempi, mutta siihen meillä ei nyt valitettavasti ole käytännön mahdollisuuksia. Meillä on kuitenkin koulutuksen suunnittelussa apuna asiantuntijoita niin Näkövammaisten liitosta, Invalidiliitosta kuin Kuuloliitosta, Sotavalta kertoo.

Kehitystoiveiden ohella VR:n toiminnasta löytyy myös kiitettävää.

– Se, että lähijunissa saattajalle ei tarvitse erikseen hankkia saattajalippua, helpottaa monia matkustajia oikeasti paljon, arvioi Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen.

Ongelmalliset verkkosivut

VR:n verkkosivu-uudistus on vielä kesken. Nykyiset sivut ovat näkövammaisille ongelmallisia niin koodiltaan kuin sisällöltään. Ohjeet opaskoiran ja saattajan käytöstä junassa on ripoteltu usealle sivulle ja hieman ristiriitaisestikin. Lisäksi tieto siitä, että sekä saattajan että opaskoiran kanssa matkustavan näkövammaisen tulee ostaa opaskoiralle lemmikkilippu, löytyy vasta sivun lopusta.

Henkilökunta ystävällistä  mutta välillä tietämätöntä

Asiakaskyselyssä VR:n henkilökuntaa kehuttiin ystävälliseksi ja avuliaaksi. Osa kuitenkin moitti henkilökunnan puutteellista asiantuntemusta vammaisuudesta ja tietämättömyyttä VR:n omista opaskoiraa koskevista säädöksistä. Osa oli myös kokenut henkilökunnan liian kiireiseksi antaakseen riittävästi apua matkustuksessa.

Vammaiskortti laajentaa saattajalippuoikeutta?

Nykyisin ilmaisen saattajalipun voivat saada vain näkövammaiset ja pyörätuolilla liikkuvat. Jos VR päättää ottaa eurooppalaisen vammaiskortin käyttöön, oikeus laajenee kaikkiin, joilla on kortissaan A-merkintä.

VR päättänee alkuvuoden aikana, ottaako se kortin käyttöön vai ei. Palvelun kehityspäällikön Pia-Mari Sortavallan mukaan yhtiö suhtautuu ideaan todella postiivisesti.