Siirry sisältöön
Airut 2/2024

Kainuussa kehitetään esteetöntä luontoliikkumista

Nainen kävelee mustan opaskoiran kanssa metsässä hiekkatiellä. Toisessa kädessä valkoinen keppi. Vieressä kävelee nainen. Taaempana mies kelaa pyörätuolia.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kajaanilainen Sirpa Myöhänen tutustui Kainuun esteettömiin luontokohteisiin.
Kuva: Arto Heikkinen

Näkövammaisena luonnossa liikkuminen ei ole välttämättä helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta.

Kainuussa on yksi Suomen kattavimmista esteettömien reittien verkostoista. Reitit on esitelty Arctic Lakeland -verkkosivustolla.

Teksti Hannu Huovinen

Esteettömiä talvi- ja vesireittejä on Kainuussa kartoitettu Suomussalmella Hossan kansallispuistossa sekä Sotkamon kuntakeskustassa ja Vuokatissa.

Hossan kansallispuistosta löytyy lukuisia eri tasoisia esteettömiä luontoreittejä, joista Muikkupuron vaativa esteetön luontoreitti on yksi tunnetuimmista.

Kun tullaan maakunnan pohjoisosasta etelään kohti Vuokatin matkailukeskusta, matkalle mahtuu useita kohteita, kuten Puolangan Hepoköngäs ja Kuhmon esteettömät koskikohteet.

Vuokatista löytyy esteettömien luontoreittien lisäksi Paralympiakomitean apuvälinevuokraamo, joka mahdollistaa luontoelämykset yhä useammille käyttäjäryhmille.

Esteettömille reiteille kriteeristö

Nainen lumisella ladulla lumikengät jalassa ja valkoinen keppi kädessä.
Sirpa Myöhänen liukulumikenkäilemässä.

Esteetön luontoliikunta onnistuu Kainuussa eri vuodenaikoina ja esteettömille talvi- ja vesireiteille on esteettömyyskriteerit. Talvireittien kriteerit jakavat ne esteettömiin ja vaativiin esteettömiin reitteihin.

– Kriteereissä otetaan huomioon niin perinteiset hiihtoladut kuin yleistyneet monikäyttöreitit, joilla liikkuminen on sallittu hiihtolatuja monipuolisemmin, kertoo eNature Kainuu – esteetön luontomatkailu -hankkeessa projektipäällikkönä työskennellyt Arto Heikkinen.

Vesistöreittien osalta kriteerien avulla voidaan kartoittaa esteettömät reitit, joilla voidaan liikkua kanootilla, sup-laudalla ja muilla vesillä liikkumisen välineillä.

– Yhteistä kaikille kriteereille ovat laajat ja yksityiskohtaiset esteettömyydenkuvaukset, joiden avulla eri käyttäjäryhmät saavat itselle tärkeän tiedon reitin soveltumisesta omalle toimintakyvylle, Heikkinen sanoo.

Luontoliikuntamahdollisuuksien hyödyntämisessä olennaisia ovat myös apuvälineet. Näkövammaisilla ne tarkoittavat esimerkiksi kanoottiin tai kajakkiin asennettavia vakauttajia ja tukevampia istuimia.

Kesä- ja talvireittien apuvälineet on pääosin suunnattu liikuntavammaisille. Näkövammaisten luontoretkeilyssä korostuvat esteettömyyskuvauksen oikeellisuus sekä luontoretkeilyä taitavan avustajan mukanaolo. Umpihangessa lumikenkäilyssä voidaan esimerkiksi hyödyntää sauvaa avustajan ja retkeilijän välillä helpottamaan suunnassa pysymistä, kun reittiä ei voi tunnustella. Osalle reiteistä pääsee käyttöön soveltuvilla pyörillä, kuten tandemmaastopyörällä tai trike-pyörällä.

Lisää reittejä jo tänä kesänä

Vaaleahiuksinen nainen tummissa vaatteissa ja punamusta liivi päällä melomassa järvellä.
Sirpa Myöhänen kokeili melontaa ensimmäistä kertaa.

Uusia reittejä ja käyntikohteita on myös suunnitteilla.

Hyrynsalmen Komulankönkään vesiputouksesta on tavoitteena toteuttaa esteetön retkeilykohde kesän 2024 aikana. Sotkamon kuntakeskustaan läheisyyteen on rakentumassa vuoden 2024 aikana uusi esteetön luontoreitti taukopaikkoineen ja laitureineen.

Vuokatissa selvitetään mahdollisuuksia laajentaa esteettömiä reittejä myös upealle Vuokatinvaaralle, mutta maaston korkeuserot tuovat tähän omat haasteensa, Heikkinen kertoo.

Jatkosuunnitelmissa ovat esteettömät retki- ja maastopyöräilyreitit, joiden osalta mahdollisuuksia löytyy lähes kaikista Kainuun kunnista.

– Pyöräilyyn ei ole olemassa vielä esteettömyyskartoituskriteereitä, joten ne täytyy luoda ensin, Arto Heikkinen sanoo.

Ensikokemuksia liukulumikenkäilystä ja melomisesta

Kainuun esteettömiin luontokohteisiin oli tutustumassa aikuisena näkövammautunut kajaanilainen Sirpa Myöhänen, jolla oli välillä mukanaan opaskoira, välillä valkoinen keppi.

Talvisista liikuntamuodoista ennestään tuntematon Myöhäselle oli liukulumikenkäily, joka osoittautui helpoksi erityisesti moottorikelkkauraa pitkin. Perinteinen hiihto ja lumikenkäily onnistuivat hyvin avustajan kanssa.

– Kesällä reittien reunojen tarkempi rajaaminen helpottaisi reitillä pysymistä ja jyrkimpiin kohtiin reiteille voisi lisätä kaiteita turvallisuuden lisäämiseksi. Maastossa olevien metallisten rakennelmien yhteyteen pitäisi rakentaa laudoitus, jolloin koirien kanssa liikkuminen olisi helpompaa, Sirpa Myöhänen toivoi.

Myös melontaa Myöhänen kokeili ensimmäistä kertaa.

Kaikkein tärkein apu näkövammaiselle luonnossa liikkujalle on luotettava luonnon moninaisuuden hyvin tunteva, verbaalisesti lahjakas näkevä kumppani.

– Itse sain meloessa tietooni kuikan uintisuunnan, selostuksen kalliomaalauksista, kallioiden värisävyistä ja rantanäkymistä. Melonnan vauhdin tarkastin laittamalla toisen käteni veteen, jolloin veden vastus kertoi kulkusuunnan ja kanootin vauhdin.

Reitit ja esteettömyyskuvaukset löytyvät osoitteesta arcticlakeland.com/esteettomyys