Siirry sisältöön
Airut 7/2020

Aivot tarvitsevat liikuntaa ja haasteita

Piirroskuvassa aivot juoksemassa juoksumatolla.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Kuva: Vitalii Petrenko / Shutterstock.com

Liikunnalla on paljon hyviä terveysvaikutuksia kaikenikäisille. Liikunta myös ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, miten liikunta vaikuttaa aivoihin?

Teksti Helvi Janhunen

Aivot ovat kuin lihakset, jotka käytön puutteessa rappeutuvat. Aivot pitävät siis liikkumisesta, mutta liikutatko sinä aivojasi?

Miten pitäisi liikkua, että saisi parhaan hyödyn aivoille? Kaikki liikkuminen lasketaan! Kävely, kotityöt, pihatyöt tai vaikkapa vain tuolista ylösnousut ovat hyödyllisiä. Aivoja pitää rasittaa. Yksittäinen liikuntahetki vilkastuttaa aivojen verenkiertoa, mutta jotta liikunnalla olisi vaikutusta esimerkiksi aivojen vanhenemisen estämiseen, liikunnan on oltava säännöllistä kahdesta kolmeen kertaa viikossa tapahtuvaa. Lisäksi liikkuessa tulisi myös hieman hikoilla.

Suomalaisten tutkijoiden kehittämä FINGER-toimintamalli kannustaa myös liikuntaan ja aivojen käyttöön muistitoimintojen tukemiseksi.

Onko käveleminen aivoille tehokkaampaa kuin ristisanat?

Usein näkövammaiset ihmiset ovat huolissaan muistista ja totta – hyvä muisti on näkövammaisille usein näkeviä tärkeämpää. Monet näkövammaiset sanovat, että muistia ei voi harjoittaa, kun ristikot ja sudokut vaativat näkökykyä.

Tutkimuksissa on todettu, että käveleminen ulkona harjoittaa aivojamme: on tiedettävä mihin on menossa. Näkövammaisilla henkilöillä ympäristön maamerkkien ja kävelyreitin esteiden paikantaminen on mitä parhainta harjoitusta aivoille.

Kotiharjoitteluun kannattaa ottaa mukaan niin sanottuja multitask-tehtäviä. Tämä tarkoittaa, että tehdään kahta tai useampaa asiaa samanaikaisesti: liikkuessa voidaan luetella sanoja, tehdä laskutoimituksia tai muistella jotain mennyttä. Askelkuviot sekä käsien liikkeiden yhdistäminen jalkojen liikkeisiin harjoittelussa pistävät aivot töihin. Tällaiset liikuntaharjoitukset ovat sanaristikkoja tehokkaampia aivojen aktivoinnissa.

Ristikoita ja laskemista

Anna-Liisa Tanskanen kävelee oppaan perässä nurmikolla. Molemmat ovat urheiluvaatteissa selin kuvaajaan.
Anna-Liisa Tanskanen nauttii luonnossa liikkumisesta. Heikkonäköisen henkilön oppaana voi toimia kuka tahansa kävelemällä värikkäissä vaatteissa muutaman metrin edellä.

Anna-Liisa Tanskanen on mukana Kiikarissa aivoterveys -hankkeen työryhmässä. Hän kertoo, että monissa arjen tilanteissa tarvitaan hyvää muistia.

– Kauppaan lähtiessä teen ostoslistan muistiini. Tärkeää on painaa mieleen ostettavien tavaroiden nimet sekä lukumäärä. Jos ostoslistassa on yli kymmenen asiaa, joku ostettava voi unohtua.

Anna-Liisa Tanskanen kertoo, ettei ole huolissaan muististaan. Jos joskus ei muista jotain nimeä, se ei haittaa.

Omaa muistiaan hän virkistää tekemällä sana- ja kuvaristikoita suurennuslasin avulla. Lisäksi hän pelaa pasianssia, mikä vielä onnistuu hyvin selkeillä pelikorteilla. Hän toivoo saavansa luku-TV:n käyttöön, koska suurennuslasilla lukeminen ei häneltä enää onnistu.

– Aktivoin muistiani myös pitämällä talousasioistani tilikirjaa. Lasken paperia apuna käyttäen esimerkiksi ostoksiin käyttämäni rahat kuukausittain. Myös liikkuminen, ulkoilu ja luonto ovat  minulle tärkeitä.

Anna-Liisa Tanskasella on lenkkikaveri, joka mahdollisti kuluneen koronakevään aikana joka päivä kävelylenkit. Heikentyneen näön vuoksi hän ei yksin pysty menemään metsäpoluille ja pienikin ulkonakäynti on hyväksi.

– Liikunnan vaikutus henkiseen toimintakykyyn syveni poikkeusoloissa: virkistyin linnunlauluista, tuoksuista sekä keskusteluista kävelylenkeillä. Kesällä ulkoiluun tuli vaihtelua, kun pulahdimme vilpoiseen Saimaaseen. Syyskuussa olen päässyt kuntosalille, jossa jatkan tutun ryhmän mukana harjoittelua.