Näkövamma on ensisijaisesti liikuntavamma
Liikkumisen suositukset ovat kaikille varmasti jollakin tavalla tuttuja, kuten myös tieto siitä, että suomalaisten liikkuminen on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Näkövamma vaikuttaa vahvasti liikkumiseen ja voi ääritapauksessa jopa estää sen.
Näkövamma voi vaikuttaa liikkumiseen monin tavoin. Syvyysnäön heikentyminen vaikeuttaa korkeuserojen havaitsemista ja näkökentän kaventuminen puolestaan ympäristön hahmottamista. Hämäränäön heikentyminen vaikeuttaa liikkumista pimeällä ja joillakin saattaa auringonvalon kirkkaus hetkellisesti sokaista.
– Saatikka jos ihminen ei näe mitään, voidaan haasteet liikkumiselle moninkertaistaa, sanoo vahvalla kokemuksella Georg Schleifer, fysioterapeutti ja vuosikymmeniä näkövamman kanssa toiminut liikkumisen ja liikkeen asiantuntija.
– Näkövamma muuttaa kehon käyttöä jäykemmäksi. Myötäliikkeet, eli esimerkiksi käsien heiluminen luonnollisesti kävelyn mukana, vähenevät tai poistuvat, koska pelko kaatumisesta, törmäämisestä tai kompastumisesta on korostuneesti läsnä. Tämä puolestaan lisää jo itsessään kaatumisen riskiä, mikä voi edelleen vähentää liikkumista, Schleifer sanoo.
Liikkumisen suositukset
UKK-instituutin liikkumisen suositukset tiivistävät yhteen sen liikkumisen, jota kehosi ja elintoimintosi tarvitsevat pysyäkseen kunnossa. Liikkumisen suosituksia on tehty aikuisille, lapsille ja nuorille, yli 65-vuotiaille, soveltavan liikkumisen piirissä oleville, raskaana oleville sekä synnytyksen jälkeiselle ajalle. Päivitetyissä liikkumisen suosituksissa on liikkumisen ohella huomioitu riittävän unen tärkeys.
Myös paikallaanolon, kuten istumisen ja makoilun, tauottaminen on tärkeää.
Kaikissa suosituksissa korostetaan liikkumisen monipuolisuutta. Viikoittain olisi saatava kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein, reipasta tai rasittavaa liikkumista pari tuntia ja lihasvoimaa tasapainoa ja notkeutta kaksi kertaa viikossa. Tapoja on niin paljon kuin jaksetaan keksiä, joten kaikille löytyy varmasti jotakin.
Riittävän pienesti ja turvallisesti liikkeelle
Näkövammainen voi löytää vinkkejä, opastusta ja vertaistukea esimerkiksi Näkövammaisten liiton järjestämästä kuntoutuksesta. Valkoinen keppi ja opaskoira ovat yleisimpiä liikkumista helpottavia apuvälineitä. Erityisesti talvisin korostuu hyvien kenkien merkitys sekä tarvittaessa sauvat. Näkevä avustaja lisää merkittävästi turvallisuuden tunnetta. Oman alueen yhdistysten ja kaupungin soveltavan liikunnan tarjonta kannattaa tarkistaa. Apu ja tuki voi löytyä yllättävänkin läheltä, jos perhettä, ystäviä ja tuttavia rohkenee kysyä kaveriksi mukaan.
– Kävely on hyvä ja halpa liikuntamuoto, jota kaikkien kannattaisi suosia tänä päivänä enemmän, Schleifer muistuttaa.
Useissa näkövammaislajeissa näön heikkeneminen on huomioitu, mutta on myös monia muita lajeja, joita voi lähteä rohkeasti kokeilemaan. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, vesiliikuntaa tai talvisin hiihtoa. Eikä pidä unohtaa arkiaskareiden ja hyötyliikunnan merkitystä.
Kun liikuntaa lisää riittävän pienin askelin, siitä tulee helpommin pysyvä toimintatapa arkeen.
– Tärkeä on miettiä, mikä olisi itse kullekin mielekästä. Pienikin teko siihen suuntaan, että päivän askeleet lisääntyvät, on jo iso teko kohti parempaa terveyttä, Schleifer rohkaisee.
Löydät kaikki liikkumisen suositukset UKK-instituutin verkkosivuilta.