Kelpaanko tällaisena? Olenko rikki vammani vuoksi? Olenko haluttava? Pystynkö tuottamaan toiselle mielihyvää? Miten harrastaa hyvää seksiä? Näitä kysytään usein seksuaaliterapeutin vastaanotolla.
Liikkumisen suositukset ovat kaikille varmasti jollakin tavalla tuttuja, kuten myös tieto siitä, että suomalaisten liikkuminen on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina. Näkövamma vaikuttaa vahvasti liikkumiseen ja voi ääritapauksessa jopa estää sen.
Näkövammaisten keskuudessa esiintyvät harmittomat näköharhat ovat luultua yleisempiä. Kyseiset oireet liittyvät silmäsairauteen, eikä niitä pidä sekoittaa mielen sairauksiin.
Näkövammaisilla on vähemmän lääketietoa ja isompi riski hoidosta johtuviin haittoihin kuin näkevillä. Turvallisen lääkkeiden käytön mahdollistavat hyvä perustietämys, sujuva yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja sitoutuminen annettuihin ohjeisiin.
Näkökyvyn puuttuminen ei estä saamasta luonnosta täysimittaisesti sen tarjoamia monipuolisia terveysvaikutuksia. Luonnossa virkistyvät aistien lisäksi aivot.
Ravitsemus on yksi terveytemme peruspilareista. Ikääntymisen myötä ruokahalu voi heiketä, mikä voi johtaa vajaaravitsemukseen.
Liukkaisiin keleihin on hyvä varautua. Kaatuminen on yleistä, mutta vammojen minimoimiseksi sitä kannattaa harjoitella. Liukastumis- ja kaatumistapaturmat ovat yleisiä ja niistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Joka kolmas suomalainen liukastuu ainakin kerran talven aikana.
Muistisairaudet ovat aivorappeumasairauksia, jotka johtavat muistin ja muun tiedonkäsittelyn heikkenemiseen, joita ovat muun muassa oppiminen, keskittyminen, puheen ymmärtäminen ja tuotto, toiminnan ohjaus, hahmottaminen ja sosiaalinen käyttäytyminen. Mitä vanhemmaksi elämme, sen suurempi riski on sairastua johonkin muistisairauteen.
Näkövamman myötä liikkuminen muuttuu varovaisemmaksi, mikä vaikuttaa kehon toimintaan.
Kehon vetreyteen voi vaikuttaa monipuolisella liikunnalla.
Alkoholin käyttö lisääntyy kesällä.
Päihdehuolen herätessä avun hakeminen on tärkeää näkövammasta huolimatta.
