Pidä huolta riittävästä ravinnonsaannista
Ravitsemus on yksi terveytemme peruspilareista. Ikääntymisen myötä ruokahalu voi heiketä, mikä voi johtaa vajaaravitsemukseen.
Näkövammaisilla naisilla on tutkimuksissa raportoitu enemmän alipainoa ja vajaaravitsemusta kuin normaalisti näkevillä. Ruokavalio on myös määrällisesti ja laadullisesti heikompi.
Heikosti näkevien miesten ruokavalio puolestaan sisältää runsaasti energiaa, mikä selittää sitä, että ylipainon osuus on yleisempää verrattuna normaalisti näkeviin. Heikosti näkevät usein myös syövät ja juovat hitaammin, minkä lisäksi tutkimusten mukaan ruokaostosten tekeminen on näkövammaisille haasteellisempaa.
Näkövammaisen ihmisen ravitsemuksellinen seuranta on näiden tietojen valossa tärkeää. Filosofian tohtori, geriatrisen ravitsemustieteen dosentti Irma Nykänen kannustaa seuraamaan omaa ravitsemustilaansa puntarin avulla.
– Ravitsemustilan arvioinnissa ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana on kiinnittää huomiota tahattomaan painon laskuun, Nykänen sanoo.
Jos paino putoaa viikossa kaksi prosenttia, kuukaudessa viisi prosenttia, kolmessa kuukaudessa seitsemän prosenttia tai puolessa vuodessa kymmenen prosenttia, voidaan puhua vajaaravitsemusriskistä.
Vajaaravitsemusriskin kehittymiseen on monia syitä.
– Syödyn ruoan määrä on vähentynyt esimerkiksi huonon ruokahalun tai sairauden myötä, syömiskyky on heikentynyt tai ihmisellä voi olla suun ongelmia, mikä aiheuttaa haasteita esimerkiksi pureskeluun tai nielemiseen, Nykänen luettelee.
Jos ravintoaineita ei saa riittävästi, yleisvointi ja toimintakyky heikkenevät ja lopulta voi seurata vajaaravitsemustila, joka on haitallinen muutos kehon koostumuksessa ja toiminnassa.
Myös ruoan hinnan nousu sekä vaikeudet ruoan hankkimisessa ja laittamisessa voivat johtaa yksipuoliseen ja riittämättömään ravintoon. Tutkimusten perusteella ikään liittyvä silmänpohjarappeuma vaikeuttaa ostosten tekemistä ja aterioiden valmistusta ilman apua.
Ennaltaehkäise vajaaravitsemusta
Vajaaravitsemusriskiä voi ehkäistä huolehtimalla säännöllisestä ruokarytmistä, riittävästä määrästä kasvikunnan tuotteita ja proteiinia sekä kiinnittämällä huomiota rasvan laatuun.
– Aterioita tulisi olla 5–6 päivässä välipalat mukaan lukien. Ikääntyneellä proteiinin tarve on suurempi painokiloa kohden kuin keski-ikäisillä tai nuoremmilla ja siksi proteiinin lähteitä tulisi olla joka aterialla.
Tutkimusten mukaan kasvisten, kalan ja pehmeiden rasvojen syöminen hidastaa ikään liittyvän silmänpohjarappeuman ja diabeettisen retinopatian puhkeamista ja etenemistä. Runsaasti vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja, kasviöljyä ja kalaa sisältävä Välimeren ruokavalio on yhdistetty pienentyneeseen silmänpohjarappeuman riskiin.
Jos ruoan laittamisen kanssa on vaikeuksia, Irma Nykänen suosittelee valmisruokiin turvautumista.
– Lounasravintoloissa on monipuolisia ja terveellisiä vaihtoehtoja, ja kaupan lämpimän ruoan tiskeiltä saa kotiruokaa. Toinen lämmin ateria päivässä voi olla esimerkiksi valmisruokahyllyn keittoruoka.
Ikääntyneen ei kannata olla lievästä ylipainosta huolissaan.
– Ikääntyneillä on erilainen painoindeksialue ja ei ole haitallista, että painoindeksi on 28:n paikkeilla. Jos kuitenkin painoindeksi menee päälle 30:n, painoon aletaan kiinnittää huomiota.
Nykäsen mukaan ikääntynyt ei saisi itsekseen karsia ruoasta, vaan painonpudotus tulisi tehdä maltillisesti ammattilaisen ohjauksessa.
– Jos paino tippuu liian nopeasti, niin usein tippuu myös lihasmassa.
Tekstissä mainittujen tutkimusten luettelo on Airut-lehden toimituksessa.