Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolisuus ovat terveyttä edistävän ruokavalion kulmakiviä

Sonninen puhuu mieluummin terveyttä edistävästä ruokavaliosta kuin terveellisestä ruokavaliosta. Hän haluaa lisätä etenkin ruoasta nauttimista. Se tarkoittaa sitä, että elämään kuuluvat myös herkutteluhetket eikä esimerkiksi juuston tarvitse aina olla vähärasvaisinta mahdollista.

– Ei ole olemassa terveellistä ja epäterveellistä ruokaa, vaan kaikkia ruokia saa syödä. Se, kuinka usein ja kuinka paljon niitä syödään, tekee kokonaisuudesta ratkaisevan, Sonninen sanoo.

Sonninen korostaa mielihyvän merkitystä erityisesti näkövammaisten ihmisten ravitsemuksessa.

– Kun näköaistia ei ole käytettävissä tai se on heikko, ruoasta ei saa mielihyvää näköaistin kautta, mikä on todella merkittävä asia. Voi olla, että ruoka ei maistu samalla tavalla, Sonninen sanoo.

– Myös ruokavalion joustavuus voi vähentyä. Ihminen voi tulla epäluuloisemmaksi ja mustavalkoisemmaksi syömisen suhteen, kun hän ei näe, miltä ruoka näyttää, Sonninen jatkaa.

Tunnista nälkä ja kylläisyys

Ruoasta nauttiminen ei tarkoita sitä, että syömisen heittäisi ihan lekkeriksi. Sonnisen mielestä ruokailoa on kuitenkin tärkeää korostaa, koska syömiseen liittyy nykypäivänä paljon ahdistusta ja paineita.

Tasapainoisen ruokavalion peruspilarina on säännöllinen ateriarytmi. Useimmille sopiva määrä on 4–5 ateriaa päivässä.

Ateriarytmin avulla energiaa saa tasaisesti pitkin päivää eivätkä nälkä ja annoskoot kasva liian suureksi. Myös verensokeri pysyy tasaisempana.

– Ateriarytmi on keskeisin asia siinä, että oppii tunnistamaan nälän ja kylläisyyden tunnetta paremmin. Aikuiset osaavat kuulostella niitä valitettavan huonosti, Sonninen sanoo.

Perinteinen lautasmalli on hyvä apuväline syömiseen.

Lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, kuten salaatilla tai lämpimillä kasviksilla. Hiilihydraatin, kuten perunan, riisin tai pastan osuus on noin neljännes lautasesta – samoin kuin pro- teiinin, joita ovat esimerkiksi kala, liha tai kasvisproteiini.

Ruokajuomana kulautetaan rasvatonta maitoa, piimää tai vettä. Aterian ohessa voi olla täysjyväleipää, jonka päällä on kasvirasvalevitettä. Jälkiruokana voi nauttia marjoja tai hedelmiä.

Muutos lähtee lautasen ulkopuolelta

Ravitsemuksella on iso merkitys sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Näkövammaisilla esimerkiksi ylipaino ja kohonnut verenpaine ovat yleisempiä kuin muilla.

Jos painoa haluaa pudottaa terveydellisistä syistä, muutos lähtee lautasen ulkopuolelta. Sonnisen mukaan on nimittäin tärkeää, että ihmisellä on riittävästi voima- varoja ruokavalion muuttamiseen.

– Liikkeelle lähdetään pienillä muutoksilla. Voi esimerkiksi opetella uusia tapoja ateriarytmin suhteen, ja monesti seuraava askel on kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen, Sonninen sanoo.

Hanna-Mari Sonninen on toiminut asiantuntijana Paralympiakomitean Parempaan kuntoon -oppaissa, joista yksi on suunnattu näkövammaisille.