Askarruttaako alkoholin käyttö?
Alkoholin käyttö lisääntyy kesällä.
Päihdehuolen herätessä avun hakeminen on tärkeää näkövammasta huolimatta.
Kesällä huurteinen maistuu grillimakkaran kanssa ja terassikelit houkuttelevat lasilliselle. Alkoholin kulutus korostuukin kesä- ja heinäkuussa, ilmenee THL:n juomatapatutkimuksesta. Tutkimusten mukaan näkövammaisten alkoholin käytössä ei ole merkittäviä eroja muuhun väestöön verrattuna, mutta mitä jos oma tai läheisen alkoholin käyttö huolestuttaa?
Sininauhaliiton esteetön työ EMPPA:ssa kehittäjänä työskentelevä Pirkko Justander rohkaisee näkövammaisia hakeutumaan avun piiriin päihdehuolen herätessä. Näkövammaisella on käytössään samat päihdepalvelut kuin muullakin väestöllä, mutta eri syyt voivat estää hakemasta apua.
– Vuonna 2018 teimme pienen kyselytutkimuksen, jossa nousi esille vammaisuuden stigma ja se, että riippuvuudesta ei haluttu enää toista leimaa, Justander sanoo.
Justanderin mukaan toinen ongelma on, että esimerkiksi terveyskeskuksen päihde- ja mielenterveystyöntekijöiden luona käynti ei oikeuta Kela-kyytiin.
– Lisäksi iso osa päihdehoitopaikkojen rakennuksista on niin vanhoja, että ne ovat esteellisiä, Justander summaa.
Päihdepalvelujen parempaan saavutettavuuteen Justanderilla on selkeä näkemys.
– Olisi mahtavaa, että käynnistä tulisi maksuton Kela-kyyti, kun päihdepalvelukin on maksuton.
Matalan kynnyksen apua
Myös asenteet vaikuttavat. Justander törmää usein keskusteluissa siihen, että päihdeongelmaan apua hakiessa hoitohenkilökunta pyörii vain vamman ympärillä. Pitää ymmärtää, että päihdeongelma ei sivuuta ketään, ei edes vammaista henkilöä. Päihteidenkäyttöön on mitä moninaisempia syitä, esimerkiksi se, että alkoholilla turrutetaan sietämättömiä tunteita.
– Olisi lyhytnäköistä ajatella, että sietämätön tunne johtuisi pelkästään vammasta.
Justander korostaa, että jokaisella on oikeus apuun. Matalan kynnyksen apua tarjoavat esimerkiksi Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n päihdeneuvonta tai Esteetön työ EMPPA:n palvelut. EMPPA tarjoaa vertaistuellista keskusteluapupalvelua riippuvuuksiin, mielen hyvinvointiin tai mielentervey-teen liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on suunnattu erityisesti eri tavoin vammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille ja heidän läheisilleen.
Alkoholinkäytön riskirajaksi on määritelty perusterveillä työikäisillä miehillä 23–24 annosta viikossa ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Yli 65-vuotiailla riskiraja on 7 annosta viikossa ja enintään 0–2 annosta päivässä.