Otatko lääkkeesi oikein?
Näkövammaisilla on vähemmän lääketietoa ja isompi riski hoidosta johtuviin haittoihin kuin näkevillä. Turvallisen lääkkeiden käytön mahdollistavat hyvä perustietämys, sujuva yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja sitoutuminen annettuihin ohjeisiin.
Suomessa yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat sydän- ja verisuonitautilääkkeet, kipulääkkeet, antibiootit ja astma- ja diabeteslääkkeet. Yleisimpiä lääkkeiden käyttöön liittyviä ongelmia on, että niiden käyttö poikkeaa annetusta ohjeistuksesta.
– Lääkkeen haittavaikutukset saattavat johtaa lääkkeen käytön omatoimiseen lopettamiseen. Toisella saattaa puolestaan olla haasteita lääkkeen ottamisessa tai lääkkeen ottamisen istuttamisessa päivärytmiin. Voi nousta esille myös tuntemus siitä, ettei lääke auta, sanoo lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.
Tutkimusten mukaan näkövammaisilla ihmisillä on muihin verrattuna vähemmän tietoa lääkkeistä sekä suurempi riski hoidosta johtuviin haittoihin. Näkövammaisen on turvallisen liikkumisen vuoksi hyvä tietää, mitkä lääkkeet yleisimmin lisäävät kaatumisriskiä. Näitä ovat muun muassa opioidit, bentsodiatsepiinit eli rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet. Varsinkin hoidon alussa verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa huimausta, minkä vuoksi lääkkeen vaikutusta on hyvä seurata. Lääkkeiden käyttöohjeiden ja pakkausselosteiden on oltava saatavilla näkövammaisille sopivassa muodossa potilasjärjestöjen pyynnöstä.
Lääkkeiden ongelmakäytön taustalla on monesti havaittavissa asiakkaan ja ammattilaisen välistä kommunikaation puutetta. Ohjeistuksen tulisi olla riittävän selkeää, minkä lisäksi on tärkeää varmistaa, että asiakas on saanut tilaisuuden kysyä epäselviltä tuntuvista asioista.
Saastamoinen suosittelee dosettia eli lääkeannostelijaa kaikille, joilla on säännöllisiä lääkityksiä.
Osaatko seurata itse lääkkeiden vaikutusta?
– Tutkimuksista tiedetään, että mikäli lääkehoitoa seurataan, se onnistuu paremmin ja hoitotulos on vaikuttavampi. Samalla voidaan nähdä puutteita lääkkeiden käytön ja vaikutusten seurannassa, kertoo Saastamoinen.
Valtakunnalliset hoitosuositukset antavat terveydenhuollon ammattilaisille ohjeistusta joidenkin lääkkeiden vaikutusten seuraamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi sydän- ja verenpainelääkkeet sekä kilpirauhas- ja diabeteslääkkeet. Kipu- tai masennuslääkkeiden vaikutusta seurataan puolestaan enemmänkin käyttäjän kokemuksen mukaan.
– Sopivan lääkityksen, annoskoon ja rytmityksen löytyminen voi vaatia alkuperäisen lääkityksen muokkaamista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, Saastamoinen muistuttaa.
Vinkkejä näkövammaisen turvalliseen lääkkeiden käyttöön:
- Varmista, että kaikki lääkkeesi on merkitty selvästi ja että ymmärrät annoskoot oikein. Voit merkitä lääkepakkaukset esimerkiksi kumilenkeillä tai tarroilla pakettien erottamiseksi toisistaan.
- Käyttöohjeiden ja pakkausselosteiden lukemiseen on olemassa sovelluksia kuten Androidille Lookout – Avustettu näkö tai iPhonelle Seeing AI.
- Säilytä lääkkeesi selvässä järjestyksessä. Käytä tarvittaessa dosettia!
- Aseta muistutus säännöllisesti otettavalle lääkkeelle esimerkiksi puhelimeen.
- Avaa lääkepurkit aina kulhon päällä. Näin varmistat, että yksittäisiä pillereitä ei päädy vääriin suihin, mikäli satut vahingossa tiputtamaan yhden!
- Kysy epäselvältä tuntuvat lääkeasiat apteekista tai lääkkeen määränneeltä taholta.
- Pidä listaa kokonaislääkityksestäsi ja ota lista mukaan vastaanotolle.
- Kokonaislääkityksen seuranta on hyvä tehdä 1–2 vuoden välein ja aina oman terveydentilan muuttuessa, jos seurantaväliä ei ole suunniteltu tätä lyhyemmäksi.