Kun elimistö hyökkää itseään vastaan
Autoimmuunitaudissa elimistön puolustusreaktio kohdistuu omia kudoksia vastaan. Autoimmuunitauteja sairastavien määrä on lisääntynyt, mutta tautien syy on yhä tuntematon.
Elimistön vastustuskyky eli immuniteetti on kehon puolustus- ja suojajärjestelmä taudinaiheuttajia vastaan. Immuniteetti perustuu elimistön kykyyn erotella omat ja vieraat rakenteet. Autoimmuunitaudit syntyvät, kun elimistön immuunijärjestelmä reagoi kehon omia kudoksia ja elimiä vastaan ja kokee ne vieraiksi.
– Yleisimpiä autoimmuunitauteja ovat nivelreuma, tyypin 1 diabetes, autoimmuuni kilpirauhastulehdus, autoimmuuni maksatulehdus, keliakia, systeeminen lupus erythematosus (SLE), Sjögrenin oireyhtymä sekä vaskuliitit eli verisuonitulehdukset, dosenttina Helsingin yliopistossa toimiva sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, professori Tom Pettersson listaa.
Autoimmuunitauteja ovat myös tulehdukselliset suolistosairaudet ja MS-tauti.
Tavallisia yleisoireita autoimmuunitaudeissa ovat matala-asteinen kuume, väsymys, yleinen huonovointisuus, ruokahaluttomuus sekä nivel- ja lihaskipu.
– Mikään yksittäinen autoimmuunitauti nivelreumaa lukuun ottamatta ei ole kovin yleinen, mutta jos kaikki autoimmuunitaudit lasketaan yhteen, viisi prosenttia väestöstä sairastaa jotakin autoimmuunitautia. Naisilla autoimmuunitaudit ovat selvästi yleisempiä, Pettersson toteaa.
Tautien syy on tuntematon
Autoimmuunitautien perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta niiden arvellaan johtuvan perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Autoimmuunitaudit eivät ole perinnöllisiä, mutta alttius niihin voi periytyä. Tietyt ympäristötekijät kuten infektiot, lääkkeet, kemikaalit tai ultraviolettivalo saavat perinnöllisesti alttiilla yksilöllä aikaan poikkeavan puolustusreaktion, joka kohdistuu omaa itseään vastaan ja aiheuttaa sairastumisen.
Koska autoimmuunitautien syy on tuntematon, niiden ehkäisy on vaikeaa.
– Tiedetään kuitenkin, että tupakoinnin vähentäminen vähentää riskiä sairastua nivelreumaan perinnöllisesti alttiilla henkilöllä, Pettersson toteaa.
Autoimmuunitauteja sairastavien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Petterssonin mukaan tätä voi osittain selittää parantunut diagnostiikka ja se, että ihmiset hakeutuvat enemmän tutkimuksiin. Myös pidempi elinikä ja altistuminen erilaisille ympäristötekijöille, kuten kemikaaleille ja lääkkeille, saattavat vaikuttaa aiempaa enemmän.
Autoimmuunisairaudet ja näkö
Joihinkin autoimmuunitauteihin liittyy näön tilapäinen tai pysyvä heikkeneminen tai näkövammautuminen.
MS-taudissa näköhermon tulehdus on tavallinen ensioire. Sen seurauksena näkö sumentuu ja silmien takana tuntuu kipua. Näön tarkkuus, kontrastiherkkyys, häikäisyn sietäminen ja värinäkö voivat heiketä. Näön hämärtyminen kestää yleensä muutamista tunneista viikkoihin, mutta joissakin tapauksissa MS-tauti voi johtaa sokeutumiseen.
Nivelreumaan voi liittyä kuivasilmäisyyttä, kovakalvon pintatulehdus tai sarveiskalvon reunahaavauma. Pahimmillaan kovakalvon tulehdus voi kuolioittaa silmän ja johtaa sen menetykseen.
Diabeteksen yleinen liitännäissairaus on retinopatia eli verkkokalvosairaus, joka kehittyy hitaasti ja voi olla pitkään oireeton. Verkkokalvon muutokset voivat olla ohimeneviä, mutta saattavat johtaa myös näön pysyvään heikkenemiseen joko osittain tai kokonaan.